Päätin muuttaa!

Aina jossakin vaiheessa elämää tulee eteen muutoksia, jotka pienessä tai isossa mittakaavassa järisyttävät rakenteita. Tämä on varmaankin sellainen keskikokoinen muutos. Hippokampustaja on kyllä hyvässä voimissa, mutta tämä palsta ei enää päivity. Hippokampustajasta tuli Omapäinen arkeilija ja osoite sinne on http://www.ennenvanha.fi/aiheet/omapainen-arkeilija
Suosittelen tutustamaan muutenkin Ennenvanhan juttuihin...

Siis tervetuloa:

http://www.ennenvanha.fi/aiheet/omapainen-arkeilija

Osaksi onnistumaton

Eilen mies meni verenluovutukseen ja minä lähdin samalla kyydillä kaupunkiin. Mennessä harmitti, kun huomasin unohtaneeni sekä osuustoiminnallisen yritysryhmän että pörssiyhtiön etukortit pikkulompakkoon. Ja kotiin. Onneksi sentään isommasta lompakosta löytyi paikallispankin kortti, jolla sain rahaa.
Uuteen postituslaatikkosysteemiinkin käytiin tutustumassa. Ensimmäisessä paikassa en osannut tulkita laitteen viestiä oikein enkä toisessakaan, mutta onneksi yritin uudestaan. Silloin onnistui. Käytiin sivukirjastossa kysymässä yhtä kirjaa, jonka piti olla siellä. Sekin oli kadonnut ilmeisesti jonkun lukijan kotikirjahyllyyn. - Jossakin vaiheessa aamupäivää tuli mieleen, että olikohan viisasta edes lähteä mihinkään... Mutta sitten jotenkin kaikki alkoikin sujua ja autobanaani sai verensokerin kohoamaan.
Illassa ei ollut mitään vikaa. Ehkä olin aamulla noussut väärällä jalalla tai taivaankappaleet nyt vain sattuivat olemaan huonossa asennossa tai tuulten suunta oli poikkeuksellinen tai...

Kotipäiviä

Eilen oli kotipäivä. Telkkarista tuli päivällä vanha sotilasfarssi, jota katsoessa oli hyvä päätellä sivarisukkia ja kiinnitellä niihin pieniä tervehdyslappuja. Iltapäivällä kävi sähkömies laittamassa piuhat seinään ja uuden hellan paikalleen. Illalla saunottiin ja katsottiin Diili. Kudoin sukkaa. Illalla myöhään kehittelin lasten kynttiläkirkkoon kynttilärunon. Siirsin vuoden 2011 kalenterista juttuja ja merkintöjä vuoden 2012 kalenteriin, sillä kirkon kalenteri alkoi jo tällä viikolla...
Tänään lähetän sivaripaketin ahkeralle Saanalle ja pidän pianotunteja.

Kokeiluja

Eilen meillä kävi vieraita, joita ei olla tavattu tosi pitkään aikaan. Kahvileipomuksissa meillä oli miehen kanssa selvä jako - toinen tekee suolaisen ja toinen makean. Mies teki mokkapaloja ihan uudella reseptillä ja onnistui. Minä tein pikkupiirakoita ja kokeilin laittaa tällä kertaa kylmäsavulohta, fenkolia, paprikaa, sipulia ja juustoraastetta täytteeseen. Hyvin onnistuivat. Vieraat lupasivat, että voivat tulla uudelleenkin koekaniineiksi... - Pöytä- ja olohuonepuheet liikkuivat kunnallispolitiikassa, tulevissa presidentinvaaleissa, kuhissa, kissoissa ja talvessa. Oli kiva jutella niitänäitä.
Tänä aamuna pihalla on ohut kerros sellaista kylmää valkoista. Ei styroksia, ei mannaryynejä, ei perunajauhoja - vaan LUNTA!

Mustavalkomaanantai #93

Zen Café: Ihminen

(Voit siis napata innoituksesi biisin tunnelmasta, Samulin äänestä, musiikista, tai laulun lyriikoista; yksittäisistä lauseista tai sanoista - kunhan vaan annat luovuutesi virrata. :)
......

Minulla innoitus löytyi tästä:

työpaikan käytävä
katseet tuntuu selässä
nyt on lujaa mentävä...

Värikollaasi #057

TÄMÄN VIIKON VÄRIAIHE ON

IRLANTI

Vähäinen valo

Tässä vaiheessa marraskuuta tuntuu siltä, että lisävalo on tarpeen. Kynttilät ja ikkunalautalamput ovat ahkerassa käytössä. Eilen tultiin iltapäivällä kaupasta ja painelin saman tien kameran kanssa ulos canonisoimaan, kun valoa oli vielä sen verran. Mietin, voiko ihan oikeasti esineisiin rakastua? Tuohon kameraan olen kyllä kiintynyt jo näin parin kuukauden jälkeen tosi paljon. Vaikuttaa uskolliselta, luotettavalta ja toimivalta - siis on hyvää aviopuolisoainesta...
Eilen meillä oli siivouspäivä ja mattojen ulkoilutuspäivä. Oli myös lakanoiden vaihtopäivä, mutta ei keskenämme kuitenkaan. Puhtaissa lakanoissa oli ihana nukkua.

Numerokuvahaaste / KUVAA #003

1. Hedelmä 2. Koru

3. Musta 4. Maisema

Onnea, Liisa!

Hyvää Liisan päivää kaikki te liisat! Jos Itella toimi niin kuin pitikin, sai rakas kuopus onnittelut postilaatikkoonsa eilen. Pilven päälle huikkaan toiset onnittelut ja muistan sen, kuinka syksyllä-82 tunnemaailmassa myllersi niin paljon, että unohdin lähettää äidille kortin irl ajoissa... Nämä on nyt niitä aikoja. Niitä aikoja, joista puhutaan. Niitä aikoja, joista vuosi vuoden jälkeen riittää puhumista. <3
Hain kirjastosta eilen muutaman käsityölehden ja sain sieltä oivan joululahjavinkin. Aloitin eilen kutomisen ja pääsinkin aika pitkälle. Sitten meni joku juttu väärin ja harmitti. Otin sitten illan elokuvan (Pitkät jäähyväiset) ajaksi sukankutimen työn alle - siinä nyt ei enää oikein mikään voi mennä väärin...

Olemassa vaiko eikö

Käyn usein lueskelemassa (ja kommentoimassa) K24-sivustolla, jossa käydään kovia keskusteluja kirkon ja uskonnon ja sopivuuden ja sopimattomuuden asioista. Nyt siellä on kuumana perunana yhden kirjoittajan henkilöllisyys eli onko häntä olemassa vai ei. Porukka on närkästynyttä, koska joku ilmeisesti onnistui olemaan uskottava. Lynkkausmieliala on valloillaan. - Minusta tilanne on kutkuttavan naurettava. Oli tuo nimi sitten jonkun pseudonyymi tai ei, hän on ollut taitava ja vienyt meitä kaikkia kuin pässejä narussa.

Eilen ostettiin uusi hella. Tänään kokeillaan kokkailla sillä ensimmäistä kertaa, jahka sähkötyyppi (ei Pokémon, vaan ihan petäjävetinen ammattimies) käy yhdistämässä johdot paikalleen tms.

Kirjoja

Viikonloppuna sain hyvän kirjan loppuun (Little Been tarina). Eilen mies toi kirjastosta kaksi varaamaani kirjaa ( Nainen joka sukelsi maailman sydämeen ja Itkeä, nauraa ja rakastaa - Tommy Tabermannin kootut kolumnit). Ennen aikaan syksyisin ilmestyivät uutuuskirjat. Nyt onneksi niitä riittää läpi vuoden. Syksyisin nautin lukemisesta, torkkupeitosta, kynttilänvalosta. Luen toki joka vuodenaikaan, mutta ehkä eniten syksyisin. Kesäisin kulutan dekkareita ja hömppää. Keväällä tutkin sisustuskirjoja, talvella oikeastaan-mitä-vaan. Syksy on mielenkiintoisten löytöjen aikaa. Minkä kirjan luit viimeksi?

Makroviikot /34

TYÖKALU

Ruokaillan jälkeen

Odotin mielenkiinnolla eilistä Ruokailtaa. Viime syksyn Homoilta sai väen pakenemaan kirkosta ja arvelin, että nyt varmaankin viimeistään paettaisiin kauppojen leipähyllyiltä. Aika rauhallinen tuo keskustelu kuitenkin oli. Viimeisenä paikalle kutsuttu luomuvastustaja puhui isoimmilla kirjaimilla, mutta hänenkin puheenvuoronsa olivat sentään aika iisejä - tyyliltään muistuttivat puhelinmyyjien epistolaa, joka luetaan sanasta sanaan alusta loppuun.
Eilen muuten sain puhelinsoiton lehtimyyjältä. Olin vastannut johonkin nettikilpailuun ja sillä perusteella minulle haluttiin lahjoittaa yhtä sun toista, aina muutamasta lehdestä hienoon iltalaukkuun asti. Jossakin vaiheessa soittaja kysyi, tunnenko lehden entuudestaan. Vastasin, että tunnen ja se ei ole ollenkaan minun mieleeni. Soittajan seuraava repliikki oli kuin jostakin absurdista näytelmästä: Ei se mitään jne. - Hän jatkoi omaa monologiaan, kunnes lopulta sanoi, että laitetaanko tulemaan. Ei muuten laitettu.

Elokuvia

Eilen vietiin kuopus junalle ja todettiin, että taas me vanhat varikset ollaan kahdestaan kotona. Illalla mies teki inkivääriraasteella maustetun omenapiirakan ja se oli tosi hyvää. Illan elokuvaksi suunniteltiin ensin kotimaista (Rööperi, 2009), mutta katsottiin sitä kymmenisen minuuttia ja todettiin se liian raa´aksi, liian uhoilevaksi ja liianliian. Vaihdettiin boksilta löytyneeseen elokuvaan Edmond. Siinäkin sattui ja tapahtui ja se oli hullun hyvä.
Iltaisin nukkumatti odottelee kärsivällisesti puolenyön paikkeilla, kun silloin yleensä on telkkari ja läppärit ja kirjat suljettu. Sitten taitaa heittää aina lapiokaupalla unihiekkaa. Niin ainakin uskon, kun uni tulee odottamatta ja pyytämättä ja sitä riittää aina sinne kahdeksan paikkeille.

Isänpäivän jälkeisenä päivänä

Isänpäivään kuului juustokakku, hyvää ruokaa, lautapeli (Tietovisa), elokuva (Kuolemaantuomittu) ja pientä lahjomista. Sankari vaikutti tyytyväiseltä päiväänsä. Kuopuksen kanssa katsottiin House of Eliott-sarjan viimeinen jakso ja jotenkin sarja päättyi pattitilanteeseen. Jokseenkin tyhmältä vaikutti.
Uusi viikko on alussa. Enää tämä viikko, niin saan ottaa ensi vuoden kalenterin käyttöön - kirkon kalenteri kun alkaa jo adventtiviikolta. Joka vuosi päätän, että kirjoitan kalenteriin kauniilla ja pienellä käsialalla. Joka vuosi huomaan, että hups, se unohtuikin ja olenkin kirjoittanut yhtä ja toista kissan(pennun) kokoisilla kirjamilla. Mutta jos nyt muistaisin... - Kalenterin tuunaaminen on myös hauskaa. Leikkaan lehdistä kaikkia sopivia/sopimattomia juttuja ja otsikoita ja liimaan ne sitten sisäsivuille. (Ja jos ikääni mietitte, niin se todellakin on 52...)

Mustavalkomaanantai #92

VIESTI

Värikollaasi #056

TÄMÄN VIIKON VÄRIAIHE ON

ALASKA

Onnea, isät!

Hyvää isänpäivää ensinnäkin isä-Erkille tuonilmoisiin ja sitten elämäni miehelle, josta tuli isä ensimmäisen kerran joulukuussa 1984. Iltapäivällä on luvassa juustokakkukahvit ja hieman lahjomista.
Marraskuinen sunnuntai on valvomisen sunnuntai, mutta unta riitti kyllä meillä tosi hyvin. Ehkä kyse onkin jostakin muusta jutusta. Sunnuntai on vaihteeksi työpäivä ja keikka kutsuu. Onneksi pääsen kotiin jo ennen puoltapäivää.

Hyvää käänteissynttäripäivää!

Eilinen heräteostokseni Iittalasta oli tuo koboltinsininen iso Kivi. Se oli sellainen tämäonminunpakkosaada. Huuteli alahyllyltä, kun sinne kurkkasin. Huuteli, kun välillä kiersin katselemassa paratiiseja ja kokoja ja muumeja. Ja päätyi meille. <3
Tänään on yhdet käänteissynttärit. Termin keksivät viime joulunpyhinä yhdet onnelliset höpsöt. Ei sille höpsöydelle mitään voi, tiedän. Paljon onnea, käänteissynttärisankari - olet minulle tärkeä tyyppi!

111111

Eilen haettiin junalta kuopus viikonloppukyläilemään meille. Eiliseen kuului lautapeliä (Maatila), saunomista, House of Eliott-sarjan pari jaksoa yms. Mukava, rento päivä.
Tänään oli kirpparikierrospäivä ja päiväkahvit Kahvila Freesissä. - Taktinen veto viedä vieraat sinne, niin saa itsekin hyvät kahvit...
Tällä päivämäärällä 11.11.11 on varmaan useampikin pari purjehtinut avioliiton satamaan. Kaksi tiedän ja kumpaisellekin parille paljon onnea. On helppo muistaa hääpäivä...