(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

maanantai 31. lokakuuta 2011

Idea


Sain eilen hyvän idean, jota aion tällä viikolla jalostaa. Nimittäin - minua ei kiinnosta pätkääkään mikään Halloween, vaikka kurpitsa onkin ihan jees. Minua ei kiinnosta hankkia mustia servettejä, irtokäsiä, tekohämähäkkejä etc, vaikka oranssi väri onkin ihan jees. Haluan viettää suomalaista juhlaa ja siksi meillä vietetään tällä viikolla jonakin päivänä/iltana kekriä. Mies kysyi, pitääkö pukeutua rohdinpaitoihin...
Eilen pelattiin kolme tuntia lautapeliä keskellä kirkasta päivää. Tai siis pelin loppuvaiheissa päivä kyllä alkoi jo hämärtyä. Maatila -peli (Alga) oli mielenkiintoinen - aloitimme torppareina ja viljelimme perunoita, juurikkaita ja viljaa. Peliä voisi luonnehtia maalaismonopoliksi. Välillä oli rahaa niin paljon, että pystyimme ostamaan karjaa ja metsää ja aikanaan torppa vaihtui maatilaan ja sitten kartanoon ja lopulta pystyi ostamaan linnan ja siihen peli päättyi. Mies voitti tällä kertaa...

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Mustavalkomaanantai #90


KOHTAAMINEN

Värikollaasi #054


Normaaliajassa


Eilinen päivä oli mukavan hidastahtinen, kun ohjelmassa ei ollut juuri muuta kuin ruokakauppareissu ja kokkailua. Kokkailuvuoro illalla oli minulla ja tein auraruokakermaperunoita, tonnikalapihvejä, vihersalaattia ja jälkkäriä. (Jälkkärin ainekset olivat raejuusto, appelsiinimarmeladi ja kookoshiutaleet.)
Eilen suunniteltiin valmiiksi jo tämän aamun kävelyreissua. Päätettiin syödä aamupala ulkona ja niin tehtiin. Metsämajakan lenkin varrella on röykkiöittäin kiviä ja siellä istuskeltiin syömässä ja juomassa aamutuimaan. Ilmeisesti lähistöllä oli käynnissä jonkin eläimen metsästys, kun koirat haukkuivat ja autot kulkivat. Otettiin kaiken varalta kaatoryypyt, jos vaikka sattuisivat tappamaan jonkin luontokappaleen. Paluureissulla kuuluikin jo laukauksia, ettei turhaan otettu.

Aamulenkissä on se hyvä puoli, että koko päivä on hyvällä omallatunnolla omistettu laiskottelulle.

lauantai 29. lokakuuta 2011

Numerokuvahaaste / Viikon 44 kuva

Kotona


Nautin eilen yksinolosta, mutta toisaalta ehti jo tulla ikäväkin. Aamupäivällä katsoin mitäänsanomattoman leffan (Ten Inch Hero), jonka juonenkäänteet arvasin kyllä ennakolta ja joka oli varsin kevyt. Kudoin, purkasin, purkasin ja laitoin neuleen pois. Päätin, että ehkä tähdissä on nyt kirjoitettu kutomattomuusaika. (Illalla sitten kudoin ja silloin ei enää tarvinnut purkaa.) - Suoritin viikkosiivouksen. Roikuin koneella. Otin valokuvia. Kuuntelin radiota. Söin falskisti kuten aina yksin ollessani. Laitoin saunan lämpiämään. Mies kotiutui jo iltakahdeksalta. Oli ollut tosi mukavat messut. Kiva, että meni - vielä kivempaa, että tuli.
Edessä vapaa viikonloppu. Ensi yönä nukutaan yksi tunti kahteen kertaan. Samat unet siis joko kahtena versiona tai ihan vaan kertauksena.

perjantai 28. lokakuuta 2011

Laatuaikaa


Aamulla kello oli soimassa viideltä ja mies lähti kuudelta kohti Helsingin Kirjamessuja. Itse heräsin vasta kahdeksan jälkeen. Aion viettää laatuaikaa kotona - ehkäpä katson aamupäivällä jonkun leffan. Toisaalta suunnittelin kyllä tekeväni viikkosiivouksen, kun ei ole kukaan jaloissa pyörimässä. Ehkä tästä päivästä tulee sellainen sekoituspäivä eli sekä laiskottelua että hyödyttelyä.
Eilen illalla katsottiin Peter von Baghin elokuva Kreivi. Se on dokumenttielokuvan ja taviselokuvan yhdistelmä, jossa kieli on varsin värikästä ja tapahtumat auervaaralaisittain kreivimäisiä. Elokuva on vuodelta 1971. Suosittelen katsomaan ehkä historian kannalta - muita arvoja kun on tuossa nyt vähemmän... (Sori vaan, Peter!)

torstai 27. lokakuuta 2011

Valokuvatorstain 222. haaste


- Kummitustalo -

Torstaina


Tänään on ohjelmassa hiuspehkon siistimispäivä vakiopaikassa Eijalla. Taas on kymmenen viikkoa mennä hupsahtanut edellisestä saksimisesta ja on aika tehdä jotakin.
Eilen olin työkokouksessa ja baktus edistyi taas jonkin verran. Uusi Polku-lanka on aika mukavaa kutoa. Naissiipi opetti esimiehelle kaksi sanaa: baktus ja tuubihuivi. Täytyypä joskus testata, jäivätkö todella muistiin...
Mies teki eilen tosi hyvää röstiä. Kyynelehti täällä, kun tulin kokouksesta kotiin ja sanoi, että se johtuu sipuleista. Niitä oli peräti kolme.

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Makroviikot /31


VIIKON AIHE:

LÄMMIN

Lokakuussa




Tällä viikolla olen katsellut Picasan vanhoja kuvia ja näihin aikoihin vuosi sitten oli jo varsin talvista. Joku meteorologi lupaili viime lauantaiksi jo räntäsadetta keskiseen Suomeen, mutta eipähän täällä ainakaan sadellut. Ei ollut kyllä vielä väliksikään.
Tänään tulee isä-Erkin kuolemasta kuluneeksi kolmetoista vuotta. Joskus kuuntelen hieman kateellisena, kun toiset kertovat käyneensä tapaamassa vanhempiaan tai iso-. Meiltä se ketju katkesi aivan liian varhain.

tiistai 25. lokakuuta 2011

Kyllä vai ei



Eilen aamulla täytin arviointikaavakkeen itsestäni. Kyllät ja eit olivat suurimmaksi osaksi helppo rastia omille paikoilleen - pari rajatapausta myös. Kehityskeskustelussa käytiin läpi sitten kaavake. Keskustelu oli hyvä ja pöydälle nostettu kissa näkyy pienenevän joka vuosi. Tuskin se kuitenkaan koskaan häipyy olemattomiin tai tässä tapauksessa kuulumattomiin...
Suolainen piirakka onnistui. Laitoin täytteeseen paprikaa, sipulia, sinihomejuustoa, turkkilaista jogurttia, pari kananmunaa, yrttisuolaa ja reilusti yrttisilppua. Juustoraaste siitä ihan suoraan sanottuna unohtui, mutta eipä haitannut yhtään - sinihomejuusto toi tarpeeksi juustoisuutta.
Eilen liputettiin YK:lle ja Karille, jolle nyt onnittelut näin vähän jälkikäteen.

maanantai 24. lokakuuta 2011

Puoliksi täynnä


Takana hyvä viikonloppu. Itse asiassa elämässäni on ollut suurimmaksi osaksi hyviä viikonloppuja. En pidä itseäni ihan yltiöpositiivisena, mutta yritän suhtautua aika valoisasti asioihin. Mielestäni lasi on puoliksi täynnä eikä puoliksi tyhjä.
Sunnuntain aamupäiväkävely suuntautui Metsämajakalle, siitä kärrytietä vanhalle Pengerjoentielle ja kotiin. Askelmittari kertoi vähän yli kuuden kilometrin matkasta. Lähdettiin jo heti kymmenen jälkeen liikkeelle ja sumua oli tosi paljon - sellainen semikauhumainen atmosfääri.
Tälle päivälle on luvassa kehityskeskustelu ja suolaisen piirakan leipominen. Tosin toisessa järjestyksessä.

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Mustavalkomaanantai #89



- vapaavalintainen aihe -

Värikollaasi #053

Hyvät sunnuntait



Mistä on hyvät sunnuntait tehty? Hyvistä yöunista, hitaasta aamusta, kiireettömyydestä, kävelylenkistä, iltapäivän kuunnelmasta, hyvästä ruoasta, parhaasta mahdollisesta seurasta, saunomisesta, kutomisesta, jutustelusta - niistä on hyvät sunnuntait tehty. Mukaan ei mahdu aina kaikki tekijät, mutta suurin osa.
Lauseilla ja virkkeillä on joku ihme agenda, ne vainoavat minua. Hyväntahtoisesti tosin, mutta jäävät mieleen ja osan kirjoitan myös muistiin. Ilmoitustaululla sinisen lipaston päällä on aina ylöskirjoitettuja. Uusin on tämä `seurustelee ja toivoo rakastuvansa´. Mielestäni siinä on jotakin perin kummallista ja outoa. Sanoisin vääräksi järjestykseksi. Surulliseksi järjestykseksi.

lauantai 22. lokakuuta 2011

Numerokuvahaaste / Viikon 43 kuva


Pihapuuhaapa alkaa olla ihan naku.

Kesytetty


Ja kiirettä riitti vielä viikon viimeiselle virastopäivällekin. Jossakin vaiheessa päivää työpöydällä oli mittava pino lappusia ja lippusia, joka sitten kuin ihmeen kaupalla siitä hupeni tyhjiin... Lasagnenmittaisen tauon kävin pitämässä keittiössä. Muutaman mukillisen vihreää teetä join töitä tehdessä. Aivan ihana sää, sanoi fillaristi, joka kävi tarkastamassa yhden pöytäkirjan. Sää jatkui onneksi klo 14 jälkeenkin kauniina ja pääsin pihalle (koti-) canonisoimaan.
Tänään on vuorossa tavaroiden kuljettaminen takaisin keittiöön. Pidän hurjasti seinien väristä. Illalla myöhään kävin penkomassa verhovarastoa ja löysin mielestäni aika kivan verhokapan - sen laitan tänään ikkunaan.
Jos tämä olisi Sävellahja tai siis Muinaisten Nuorten Sävellahja tai joku vastaava, lähettäisin terveisiä ja levytoiveen juuri tänään. Musiikkina voisi olla Kesytetty.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Torstaista perjantaina


Eilen illalla istuin pari tuntia kokouksessa, jossa en tullut hullua hurskaammaksi. Kyseessä ei kyllä ollutkaan mikään herätyskokous, mutta silti. Tilanne oli kuin jostakin absurdista näytelmästä. Seuraavaa kokousta odotan mielenkiinnolla ja hieman kauhullakin.
Loppuillan kotona pelasti sauna ja telkkarin illallisohjelma. Dan laittoi ihan hyvää ruokaa, luulisin. Silti hän sai kaikkein heikoimmat pisteet. Inhottavaa taktikointia, hyi te!

torstai 20. lokakuuta 2011

Valokuvatorstain 221. haaste



Haastesana tänään on tavoittelemisen arvoinen: Rauha.

Hetkittäin hektistä



Keskiviikon virastopäivä oli jotenkin kaoottinen; puhelin soi kerta toisensa perään, väkeä lappasi sisään ja sähköpostia oli lähetellyt useampikin. Ihmettelin, ettei faksi sentään suoltanut papereita kidastaan... Huomasin taas kerran, että olen ristiriitainen ihminen. Olen mukavuudenhaluinen ja nautin rauhallisuudesta, toisaalta taas hektinen työ on mieluisaa. Ehkä se on jotakin sadomasokismia, kun nauttii siitä, että on töitätöitätöitä ja kun yhtä aloitat, tulee toinen ja kolmas.
Illalla katsottiin kokkailuohjelmia ja siunailtiin varsinkin sitä tavis-illallisohjelmaa. Sympatiamme ovat ehdottomasti tällä hetkellä Danin puolella.
Tänään kotona on ohjelmassa keittiön katon ja seinien maalausta. Olen juuri kuljettanut tuhat astiaa, miljoona keittokirjaa ja sata pikkutavaraa pois keittiöstä. Liioittelua - no, ehkä himpun verran...

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Makroviikot /30


VIIKON AIHE:

RUOKA

.....

Salaattia oli vielä kuvattavaksi, kun sitä jäi huomiselle lounaalle...

Koska teillä on joulu?


Tiistain vapaapäivä sisälsi hieman shoppailua, hyvää ruokaa (mm. eettistä kaviaaria), juusto-sipuli-paprikapiirakan tekemistä, kutomista ja ihan-vaan-olemista.
Olen nyt lokakuun aikana lueskellut monia blogeja ja todennut, että monella on jo joulu mielessä. Olen bongannut ensimmäisen kinkun, tortut ja piparit, jouluvalot, pikkukuusen ja joululaulut. Eri blogeista nyt tietenkin, mutta yhteenvetona voisi todeta, että aikaisessa ollaan... Glögin nyt ymmärrän ehkä parhaiten tässä vaiheessa syksyä. Ehkä se on niin, että kaikki pitää saada heti myös tässä asiassa. En ymmärrä. Onneksi ei tarvitsekaan.

tiistai 18. lokakuuta 2011

Mitä mieltä Hangosta?


Maanantain pitkä työpäivä oli suhteellisen rauhallinen, vaikka heti aamusta puhelin soikin kerta toisensa perään. Muutaman virkatodistuksen väsäsin ja päivittelin kotisivuja. Kirjoitin kirkolliset ja nappia painamalla ne siirtyivät bittiavaruuden halki tien toiselle puolelle paikallislehden toimitukseen. Ehdin pitää kasvislaatikkotauon ja kaksi banaanitaukoa päivän mittaan. Kaksi isoa mukillista vihreää minttuteetä kului siinä töiden lomassa.
Illalla tutut kuviot eli sauna, vihreä tee ja Diili. Nyt oli vaikea päättää suosikkijoukkuetta, kun molemmat tuntuivat käyttäytyvän vähän mölösti. Ehkä kuitenkin olin enemmän Greipin puolella. Tahkon huumori oli liikaa sellaista kesäteatterimaista hölmöilyä, joka rasitti. Tai ehkä se sopi Hankoon, en tiedä. Enhän minä pitänyt Hangostakaan silloin muutama kesä sitten, kun siihen tutustuimme.
Tämän päivän kohdalla on Katrinassa vapaapäivä klo 00.00-24.00. Haluan minäkin joskus merkitä siihen kalenteriin vapaani, kun kerran muutkin...

maanantai 17. lokakuuta 2011

Meidän juttu


Sunnuntaina oltiin ihan pihalla. Mies haravoi ja vei lehtiä pois, minä katkoin kukkia, kuljettelin roskiin muovisia kukkaruukkuja, siivosin kuistia ja yllätin itsenikin nauttimalla noista ulkopuuhista. Pelargoniat ovat kukkineet nyt reilut neljä kuukautta ja yhä vielä nuppuja pukkaavat. Mitä tästä siis opimme? Pelargoniat on todellakin meidän juttu ja ennen kaikkea Puurusen Puutarhan pelargoniat... Yritetään taas saada talvehtimaan viileässä varastossa ensi kesäksi.
Tämä viikko on erilainen kuin viime viikko. On koululaisten syyslomaviikko ja siitä syystä myös Leenan lomaviikko. (Hyviä lomapäiviä Heikkilänperälle!) Lomitan siis virastossa makepe. Töihin kymmeneksi tänään ja siitä se taas alkaa.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Mustavalkomaanantai #88


"A photograph is a secret about secret.
The more it tells you, the less you know."
~Diane Arbus~

Värikollaasi #052


Kokkaamista


Sain illalla kokkausvuoron ja onneksi aloitin hyvissä ajoin, sillä aikaa kului yllättävän paljon... Ensin puolitin kaksi paprikaa kummallekin ja otin siemenet ja muut roippeet puolikkaiden sisältä pois. Sitten silppusin ison sipulin, laitoin paistinpannuun vähän rypsiöljyä ja sipulisilpun hautumaan. Katselin jääkaapista inspistä ja niinpä lusikoin punaista pestoa muutaman lusikallisen pannulle ja ripottelin luomukasvisliemijauhetta vielä mukaan. Kastike hautui, mutta ei siinä ollenkaan kaikki - hetken kuluttua laitoin ohrahelmiä pannulle, paljon vettä ja annoin ohrahelmien kypsyä siinä.
Tässä välissä tein pienen pullataikinan, josta leivoin saman tien pellillisen vaniljakierteitä. Taikinalevylle vähän voilastuja, sitten sokeria, johon lisäsin aitoa vaniljasokeria. Pullat liinan alle kohoamaan ja takaisin kastikkeen pariin.
Aina välillä hämmensin kastikepannua ja sitten pilkoin joukkoon pienet tomaatit, jotka tulivat pakkasöiden pelossa sisälle. (Jotkut olivat vielä vihreitä, mutta eivät käsittääkseni kateudesta.) Kastike alkoi olla valmista, kurkistin maustekaappiin ja löysin paahdettua sipulia purkillisen - sitäkin pari lusikallista mukaan. - Ja kastike paprikoiden sisälle täytteeksi, vähän parmesaania päälle ja vuoka odottamaan, kunhan pullat oli paistettu.
Paprikat kypsyivät meheviksi Kotikadun aikana. Pikaisen salaatin ehdin tehdä vielä ennen ohjelman alkamista. Ruoka oli tosi hyvää ja maistui punaviinin kanssa taivaalliselta. Hyvä minä!

lauantai 15. lokakuuta 2011

Numerokuvahaaste / Viikon 42 kuva

Rahoroi (suom. lauantai)


Lauantai ja vapaapäivä. Totesimme, että huusholli kaipaa vain yleiskatsausta tällä kertaa. Vaatteet kaappeihin, uusi kirjapino kirjahyllyyn (mitenkähän ne saa mahtumaan?!), lehtilaatikko siistiksi, keittiön tasot puhtaiksi ja sitä rataa.
Eilen radiossa sanottiin, että suosittu Kotikatu loppuu ensi vuoden lopulla. Uskon, että selviämme asiasta ilman traumoja, vaikka sarjaa olemmekin seuranneet alusta asti eli vuodesta 1995 alkaen. Ehkä se on kuitenkin niin, että aika aikaansa kutakin.

perjantai 14. lokakuuta 2011

Matka Kuopioon









Irtiotto alkoi torstaiaamuna ja päättyi perjantai-iltana. Matkanpäänä oli Kuopio, kalakukkojen ja rakenteilla olevan torin tyyssija. Kävelimme kaupungilla, otimme valokuvia, kävimme pizzalla, kävimme olusilla, joimme teetä kauniinviihtyisässä Kahvila Kanelissa, kiertelimme kirppareita, shoppailimme ihan-oikeissa-kaupoissa, nukuimme hyvin ja nautimme irtiotosta täysin siemauksin.
Matkaan lähti kaikkiaan yksitoista kirjaa ja seitsemän leffaa (Mulholland Drive, High Fidelity, Sanansaattaja, Veljekset, Suloinen ikuisuus, Kirkas tähti, Howl-Huuto). Laurilan talo saa taas muutaman uuden kyltin, kun kävimme Amanda B-shopissa ostoksilla. Minähän en usko sattumiin, vaan kohtaloon: astuessamme liikkeeseen sisään siellä alkoi soida Falling slowly. Melkein liikutuin, kun se oli niin kuin meille tarkoitettu. Ei, kun se OLI meille tarkoitettu. Kiitos...
Syksy on katkaistu. Olemme hyvin onnellisia.

torstai 13. lokakuuta 2011

Irtiottoja


Islantilaiset tekevät aika erikoisia elokuvia. Eilen illalla boksilta löytyi White Night Wedding Brúðguminn,2008), joka ei ehkä ollut ihan parasta islantilaista, mutta hyvä kuitenkin. FST lähettää sunnuntai-iltaisin kiehtovia elokuvia, joita rohkenen suositella yhdelle sun toiselle ja vaikkapa sinullekin.
Arjessa tarvitaan aina välillä irtiottoja. Konkreettisia tai eitä. Siihen tarkoitukseen on olemassa elokuvia, menoja, jotakin spessua. Syksyä on kiva katkaista jollakin.
Siitä huomenna lisää...

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Makroviikot /29


VIIKON AIHE:

METALLI

Pitkä syksy


Eilisillan elokuvana meillä oli erittäin hyvä Once. Elokuvan jälkeen siinä soinut kappale Falling Slowly jäi soimaan mieleen pitkäksi aikaa ja yritin selvitellä, mistähän nuotit voisi saada ja rahallahan niitä saisi jostakin tilattua, mutta free sheet -versiona en löytänyt. Pieni suuri elokuva loistavilla näyttelijöillä, hyvä musiikki ja tarina. Suosittelen.
Luin blogin päivityksiä vuoden takaa. Tasan vuosi sitten oli täällä satanut ihkaensimmäiset lumet. Se oli pysynyt vähän aikaa, sulanut ja tullut takaisin. En usko, että tämä olisi kertausvuosi. Uskon pitkään syksyyn, kahiseviin ja rapiseviin lehtiin, kirpeisiin aamuihin, sateisiin iltoihin.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Tahko vai Greippi?


Sininen kirjoituslipasto viidellä laatikolla tuli eilen siivottua. Paperisilppuri pääsi vaihteeksi töihin tekemällä turhista papereista kiharaista silppua. Mitään mullistavia löytöjä en laatikoista tehnyt - niin usein olen kuitenkin niitä inventoinut.Tilaa löytyi ja sehän oli se pääasia.
Ilta sujui niin kuin monet illat ennenkin - sauna, iltatee (vihreä-) ja yhteinen katsominen. Tällä kertaa se oli Diili. Eilen tuli kannustettua Tahkoa. Seuraavalla kerralla suosikki voikin olla henkilövaihdoksen takia Greippi.
Yhdentoista jälkeen illalla iski taas soittamisen vimma. Ei muuta kuin bluesnuotit esiin ja tunnelmoimaan... Kannustaja kuunteli keittiössä ja kommentoi aina välillä kannustavasti, totta kai.

maanantai 10. lokakuuta 2011

Onnea!


Tänään onniteltavia on peräti kolme: veljentytär Tuuli täyttää viisi vuotta Saarijärvellä, saman iän saavuttaa myös Helmi-(kissa)lapsenlapsemme Helsingin Tehtaankadulla ja Aleksis Kivi täyttää jo peräti 177 vuotta. Gratulis vaan kaikille!
Eilen teimme perinteisen päiväkävelyn, joka oli tällä kertaa reilut kuusi kilometriä. Metsämajakan kohdalta käännyttiin milleliekärrytielle ja sitten vanhalle Pengerjoentielle ja kohti kotia. Päivän muuta perinteistä oli sunnuntaikuunnelma.
Illalla katsottiin eurolla ostettu leffa, jossa yllätyin Hugh Grantin ja Drew Barrymoren laulutaidoista. Leffa oli Sävel ja sanat - genre oli romanttinen komedia, jossa onneksi nokkeluutta oli sen verran, ettei ihan siirapiksi mennyt. Ihan.

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Mustavalkomaanantai #87

Tällä kertaa Mustavalkomaanantaissa tutkaillaan iloa.

Voit siis kuvata kohdetta joka aiheuttaa sinulle - ja miksei muillekin - aivan erityistä iloa, tai voit kuvata kohdetta joka parhaillaan kokee/tuntee iloa, eli on iloinen. =)

Värikollaasi #051

Systemaattista


Sain illalla ennen iltaruokaa ja Kotikatua työhuoneen siivottua. Seinällisessä Lundiaa on nyt paljon laatikoita (viitisenkymmentä erilaista), kansioita (kolmisenkymmentä), koreja ja purkkeja ja siistejä pinoja. Olen hyvin tyytyväinen. Hauskin juttu oli ehdottomasti aina se, kun tein tarrakirjoittimella nimilappuja laatikkojen päihin (Joulukorttimalleja, Askartelu, Talous, Tekstejä, Muistoja, Otoksia jne.) Kaikesta holtittomuudestani huolimatta pidän systemaattisuudesta ja järjestyksestä - en sotilaallisesta, mutta toimivasta järjestyksestä. Seuraava kohde on sitten sininen kirjoituslipasto ja sen laatikot...
Illalla myöhään luin FB:sta tähdenlentojen tiirailemisesta ja eipä aikaakaan, kun nopeasti oltiin jo pihalla niskat kenossa. Ei nähty yhtäkään, mutta takapihan tunnelma oli aika skeöri. Pimeää, omituisia pilviä taivaalla, jossakin oli kuukin, tähtiä. Siis tähtiä, jotka pysyivät paikallaan kuin tatit eivätkä lentäneet.

lauantai 8. lokakuuta 2011

Numerokuvahaaste / Viikon 41 kuva

Projekteja


Hyvien yöunien jälkeen tartun taas innolla tämän päivän haasteisiin tai oikeastaan haasteeseen. Nimittäin tänään aion saada työhuoneen lopullisesti järjestettyä - torstaina aloitin, eilen jatkoin ja tänään lopetan. Siis hyvin yksinkertaista ainakin teoriassa. Tällaisessa siivousprojektissa toivoisin, etten olisi niin isän kaltainen... Isä-Erkillä oli erityisprojektina joulusiivouksissa aina kirjahylly ja siinä puuhassa meni kauan, kun hän välillä pysähtyi lukemaan milloin mitäkin ja etenkin tutki kirjojen välissä olevia lippusia ja lappusia. - Mutta lupaan, että tänään on valmista ja sekin on viikon etuajassa kuitenkin alkuperäisestä deadlinesta!
Syntymäpäiväonnittelut kiirivät tänään Lahteen, jossa isoveli täyttää vuosia. Itellan mahdollisesta hitaudesta johtuen varmistan onnittelut myös tätä kautta.

perjantai 7. lokakuuta 2011

Iloja


Eilen ilahduin sitten kuitenkin kahdesta asiasta ja ensimmäinen niistä oli Tomas Tranströmerin saama Nobelin kirjallisuuspalkinto. Aika usein palkinnonsaajat ovat aika tuntemattomia. Nyt ei ollut, sillä meillä on runokirjahyllyssä (kotona, huom!) ollut jo pitkään runokirja, jossa kaksi kokoelmaa - Totuudenkynnys ja Surugondoli. Täytyykin pitää jonakin iltana runosymposiumi TT:n kunniaksi.
Toinen ilonaihe oli Mentalist-sarjan uudet jaksot. Nautin Simon Bakerin esittämän Patrick Janen päättelykyvystä ja nenäkkyydestä. Ihana sarja!
Ja oli kolmaskin. Hain chilit sisälle ja leikkasin pieniksi paloiksi ja purkitin pieneen purkkiin suolakurkkuliemeen. Olen ylpeä siitä, että onnistuimme chilin kasvattamisessa - ja älkää nyt sitten tulko sanomaan, että se on helppoussarjassa top kolmen joukossa...
Ja neljäskin, joka ei ollut pieni. Sain tekstiviestin, jossa luki: Parempi kunto, parempi mieli. Se oli/on iso ilo.

torstai 6. lokakuuta 2011

Tähän aikaan vuodesta



Eilen kävimme kuvausretkellä. Tähän aikaan vuodesta koivut, lepät ja pajut ovat rumimmillaan (anteeksi nyt vaan) - lehdet on ruskeita läikkiä täynnä ja jotenkin ankean uupuneen näköisiä. Vaahtera on poikkeus, se hehkuu ylväänä ylitse muiden. Kuvausretkeltä palatessamme joimme kotona kahvit/teet omenapiirakalla.

Tänä aamuna maailmalle tuli tieto Steve Jobsin kuolemasta. Näin PC-ihmistäkin se surettaa. Jobs oli jotenkin niin ihanan tavallinen farkuissaan, lenkkareissaan ja mustassa poolopaidassaan. Kasvissyöjä-buddhalainen ja ehkä juuri siksi sympatiseerasin häntä. R.I.P.

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Viisi sanaa sinulle/minulle


Viisi sanaa -haasteen sain Lumikolta Meijerielämää-blogista. Hän antoi sanat, joita selitellä omakohtaisesti.

1. Uteliaisuus on toinen luontoni. Mieluusti kutsuisin sitä uteliaisuutta tiedonhaluksi, kun se kuulostaisi paljon paremmalta...

2. Elokuvat: Tänä vuonna olen katsonut jo 162 elokuvaa. Ilman elokuvia elämä olisi huomattavasti mustavalkoisempaa. Paljolla elokuvienkatselulla on eittämättä vaikutusta vilkkaaseen unielämään.

3. Kasvisruoka on täynnä haasteita, onnistumisia ja joskus myös epä. Neljättä vuotta on ruokavaliomme kulmakivenä ollut kasvisvoitto.

4. Juhlapyhät: Entisessä elämässäni (1981-1987, 1990-1991, 2004-2009) olin usein juhlapyhät töissä. Ne piti sitten elää kotona hieman himmaamalla. Nyt nautin siitä, että minulla on aikaa valmistella; nyt se on vain viitseliäisyydestä kiinni...

5. Radio viihdyttää usein kokkaillessa, mutta ruokaillessa en pidä sen vallasta. Radiokuunnelmat löysimme Pohjantähden myötä ja niistä on tullut sunnuntai-iltapäivien ilo.

Makroviikot /28


Viikon aihe:
NUMERO

.....
Tänään sain uuden työkalenterin ja valitsin nyt näin helpon kohteen...