(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

lauantai 29. lokakuuta 2011

Kotona


Nautin eilen yksinolosta, mutta toisaalta ehti jo tulla ikäväkin. Aamupäivällä katsoin mitäänsanomattoman leffan (Ten Inch Hero), jonka juonenkäänteet arvasin kyllä ennakolta ja joka oli varsin kevyt. Kudoin, purkasin, purkasin ja laitoin neuleen pois. Päätin, että ehkä tähdissä on nyt kirjoitettu kutomattomuusaika. (Illalla sitten kudoin ja silloin ei enää tarvinnut purkaa.) - Suoritin viikkosiivouksen. Roikuin koneella. Otin valokuvia. Kuuntelin radiota. Söin falskisti kuten aina yksin ollessani. Laitoin saunan lämpiämään. Mies kotiutui jo iltakahdeksalta. Oli ollut tosi mukavat messut. Kiva, että meni - vielä kivempaa, että tuli.
Edessä vapaa viikonloppu. Ensi yönä nukutaan yksi tunti kahteen kertaan. Samat unet siis joko kahtena versiona tai ihan vaan kertauksena.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti