(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Mustavalkomaanantai #77


KUVAN KOHDE SAA OLLA MIKÄ TAHANSA, MUTTA
KUVAKULMAN ON OLTAVA TOTUTUSTA POIKKEAVA.

Värikollaasi #041

Värikollaasi

Tämän viikon aiheena on vain yksi väri ja se on

VALKOINEN

No just joo...


Lauantai oli työpäivä, yhden hään päivä. Häämarsseina Kuulan häämarssi ja Schubertin Ave Maria - molemmat viulun ja pianon vuoropuheluna. Yksinlauluakin esitti poninhäntäinen oopperalaulaja. Tein kotona henkilökohtaisen psykoanalyysin ja tulin siihen tulokseen, että ei minun tarvitse aina olla kiltti. Jos saan laulusäestysnuotit eteeni vasta tuntia ennen esitystä, voin aivan hyvin kieltäytyä kunniasta. Se jossakin piilossa asuva kunnianhimo sai eilenkin tarttumaan nuotteihin ja selviydyin säestyksestä hyvin, mutta otti päähän. Plääh.
Illansuussa fillaroin kauppaan. Mennessä oli jo muutama ihminen tien varrella. Tullessa oli ihan hassu tunne, kun ajoin takaisin ja ihmisiä oli kerääntyneenä koolle siniristilippujen kanssa ja kyseessä oli vain se, kun autojen siirtymäliikenne oli meneillään. Helikoptereita pörräsi taivaalla useampikin. Mikä ihme saa ihan fiksutkin ihmiset menemään tolaltaan yhtenä viikonloppuna Keski-Suomessa? Lippalakit päähän, siniristilippu käteen, olutpullo toiseen ja kohti jonkin erityiskokeen lievettä tai ainakin tienoota.

Tämä on tuhannes postaus, onnea minulle! (Tai oikeastaan, te lukijathan olisitte ansainneet jonkin palkkion / palkinnon pitkämielisyydestänne...)

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Kuu apilasta syksyyn


Perjantaihin kuului laiskottelua, siivoamista, laiskottelua ja miehen odottelua kotiin loppusiivouskeikalta. Illalla sitten saunomista, teetä, uimista, päivittämistä - ja Kettulaan nukkumaan. Meillä on perhekäytössä legendaarinen lause, joka kylläkin on muunnos yhden paikkakuntalaisen käyttämästä lauseesta jo vuosia sitten: Kettula on Kettula ja kunnia sille! Ei missään tule uni niin heleästi ja makeasti kuin siellä.
Viikonloppu kuluu palkkatöissä, mutta loppuu se pitkäkin loma eli tuurattavani tulee ensi viikolla töihin. Luvassa siis aika iisi viikko, kun keskiviikkona vaan virastoidun.

perjantai 29. heinäkuuta 2011

Kesäpäivittelyä


Torstaihin kuului käynti pihakirppiksellä heti aamukymmeneltä - tein hyviä löytöjä, kuten mm. pöytäliinan joulua varten. Sitten puolenpäivän aikaan poljin vanhaan kirkkoon harjoittelemaan lauantaisen hääviulistin kanssa, joka yllätti. Sanni sai viulun soimaan ja laulamaan, joten yhteissoitto oli helppoa. Hieno juttu!
Loppupäivään kuului laiskottelua, pienet päikkärit olkkarin sohvalla, lueskelua. Vastapainoksi kyllä siivosin keittiön kuivakaapit, kun saatiin Kuninkaankadulta yhtäsuntoistajauhonyssäkkää mukaamme ja ne piti laittaa muiden joukkoon. Iltakymmeneltä olin homman tehnyt, laitoin tiskikoneen päälle, vein roskapussin ulos, kävin pulahtamassa ja sitten vielä luin pitkän aikaa. Olin siis yksin kotona ja aikomuksena oli tietysti mennä Kettulaan yöksi, mutta kuinka sitten kävikään... Jäinkin sisälle, kun nukkumaanmeno siirtyi ja siirtyi ja tuli pimeä jajaja. Aika arkajalka, tunnustan.

torstai 28. heinäkuuta 2011

On hetki...


Keskiviikkoaamuna heräsin Kettulan unikekona, mutta se nyt ei ollut mikään yllätys. Vieruskaveri oli ehtinyt jo lukea ja ottaa pienet komeusunet ja herätä niiltä ennen kuin avasin silmäni. Olin siis uppoväsynyt.
Iltaa kohti huomasin itsessäni jännittämisen merkkejä. Kävin läpi säestyksiä ja tiuskin pikkuasioista - se tiuskiminen liittyy aina siihen, kun jännitän että tiedoksi vaan! - ja yritin psyykata itseni. Ilmeisesti se toimi, sillä vanhan kirkon kesämusiikkisarjan konsertti onnistui hyvin. Kaisa lauloi kaisamaisen kuulakkaasti, kauniisti ja tunteikkaasti. Yhteistyömme sujui, yleisö malttoi olla hiirenhiljaa ja yleisöä oli paljon. Kesäilta oli lämmin, konsertin jälkeen kahvi oli hyvää, ihmiset olivat iloisia. Voiko sitä toivoa enempää? En usko.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Makroviikot /18

Tällä viikolla on erikoismakrohaaste ja aiheena

MAKU

HUOM! Sama MAKU tulisi löytyä nyt sekä sisältä, että ulkoa.


Suklaa on makeaa sisällä...

Stevia on makeaa ulkona...




Tunnustus


Vuosien jälkeenkin
löydän itsestäni sen ihanan hölmön tunteen,
on se totta yhä vielä
-
on ihanaa olla rakastunut,
taas kerran...



tiistai 26. heinäkuuta 2011

Tavarataivasta?






Maanantaina ajelimme Tampereelle. Päivää kulutettiin pakkaamalla tavaroita, laittamalla kirpparilaatikoihin tavaroita, laittamalla jätesäkkiin roskia, hikoilemalla kuin possut, kertomalla vitsejä (onnistuneita ja epä) ja juomalla litrakaupalla. Illan aherruksen kruunasi retki Pyynikin Näkötornille. Kahvilan munkithan ovat maan- ja maailmankuuluja ja hyviä olivat... Istuskeltiin pihalla pitempäänkin pöydän ääressä ja sitten vielä käytiin katselemassa näköalapaikalla komeita maisemia. Mukava ilta viidestään.
Tänä aamuna herättiin viimeistä kertaa Kuninkaankadulla. Tällä haavaa, sillä eihän elämästä koskaan tiedä. Päivä kului samoissa merkeissä kuin eilenkin. Iltapäivällä pakattiin Roomster täyteen ja lähdettiin kaksistaan kohti Keski-Suomea.
Toivotamme positiivista mieltä, pitkää pinnaa, paljon pusuja ja halauksia varsinaiselle muuttopäivälle... Ihanaa, kun pääsette omaan yhteiseen kotiin!

maanantai 25. heinäkuuta 2011

Patinaa






Eilen olin töissä aamukymmenestä iltapäiväkahteen ja sitten vielä käväisin asema-aukiolla kirpparilla tuota pikaa - ja kannatti käydä kartuttamassa kirjaomaisuutta... Samaisessa paikassa on tänäänkin kirppari, mutta meidän kulkumme johtaa tänään Kuninkaankadulle pakkaushommiin.
Illalla lähdin kameran kanssa tekemään uutta paikkavaltausta. Kohteena oli hautausmaa. Kauniita yksityiskohtia, vanhoja ja uusia. Ajan patinaa, unohdustakin.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Kaikkea mahdollista


Lauantaina saatiin kaikkea mahdollista - vettä, jyrinää, salamointia, hellettä, pimeyttä. Vanhan kirkon häätilaisuuksissa oli ennätyskuumaa ja ilma ei liikkunut juuri mihinkään tai siis ei olisi ilman muutamia viuhkoja liikkunut yhtään. Ukkostahan se tiesi. Illalla istuin kuistilla ja odotin, että perheen vanhin kokkaa iltaruokaa. Satoi, ukkosti ja salamoi. Lähes samanaikainen salamajyrinä sai sitten minutkin sisälle...
Tänään onnittelen hyvää ystävääni Kirstiä nimipäivän johdosta. Onnittelut saa myös työkaveri Kirsi. Tuonilmoisiin lähetän onnittelut äidille ja isälle, jotka viettä(isi)vät tänään 56. hääpäiväänsä.

lauantai 23. heinäkuuta 2011

Sørgmodig Noreg


Norjassa on suuri suru. Tuntuu itsekkäältä kirjoittaa omasta aurinkoisesta kesäpäivästä, joka oli onnea tulvillaan. En siis kirjoita.
Maailma kutistuu tällaisten tapahtumien jälkeen. Jos toissapäivänä pidin Norjaa kaukaisena, se tuli saman tien lähemmäksi. Mielettömien tapahtumien edessä on kysymysmerkkejä joka paikassa ja vastauksia puuttuu kaikilta.
Ehkä huomenna palaan jo värillisen kuvan kera.

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Leena, Matleena, Leeni...Tarleena

Oman maan eka / 2011.

Tänään onnittelen kaikkia niitä, jotka tunnustavat nimeä Leena. Onnittelut lähtevät siis Tampereen Tahmelaan, Evijärvelle, Nastolaan, Valkeakoskelle, Petäjäveden kirkkoherranvirastoon ja Keuruulle. Jos joku nyt jäi mainitsematta, niin toivon välttyväni kirkonkiroukselta/manauksilta/voodoolta...
Eilen kävimme kalastamassa smarketissa. Saaliiksi saimme kylmäsavulohta, jolla herkuttelimme eilen. Tein turkkilaisesta jogurtista, sipulihakkeesta, oman maan tillistä ja lohisilpusta aivan tajuttoman hyvää mössöä. Sitä syötiin keitettyjen perunoiden kanssa ja oli hyvää... Innostuin taas vähän kokkailussa, joten tein myös kesäkurpitsamoussakaa ja salaattia ja jälkiruokaa. Jälkiruoan makeuttajaksi kävin poimimassa pergolasta pari stevian lehteä. Ei uskoisi, että ne ovat niin makeita!

torstai 21. heinäkuuta 2011

Makroviikot /17


Tällä viikolla on vuorossa ulkona otettava makro ja aihe laajasti:

LOMALLA

Viikon keski


Keskiviikko oli pyykkipäivä - kolme koneellista liehui naruilla. Kaksi kuivasi kokonaan, kolmas jäi vielä naruille ja taisi kastua viime yön sateissa, joten pääsee sisälle rangaistukseksi.
Keskiviikko oli lukupäivä - Pirjo Rissasen Äitienpäivä tuli luettua loppuun. Totesin, että sen lukeminen sujuu paremmin Laurilassa kuin Kettulassa. Kettulan kirjaksi pääsi nyt Siri Husvedtin Kesä ilman miehiä. Sivulle 18 jo melkein nukahdin ja luovutin siltä illalta.
Keskiviikko oli kirjastopäivä - lueskelin hyviä lehtiä (Avotakka, Kotilääkäri) ja lainasin vinon pinon käsityökirjoja. Oli isoilla puikolla kutomista ja oli englanniksi kutomista ja muuta. Selasin ne kotona läpi ja totesin, että kyllä helpot sukat ja kaulahuivit ja pipot on minun juttuni...
Keskiviikko oli ruokapäivä - lounas syötiin pergolassa ja päivällinen Sinisen Päivänvarjon Ravintolassa, päiväkahvit juotiin Sinisen Päivänvarjon Kahvilassa ja iltapala (vihreä tee ja paprikasipulipiirakka) juotiin olkkarissa. Ai niin, aamupala syötiin keittiössä.

Mitä sitten torstaista tulee, onkin vielä ihan arvoitus...

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Pienet Polkat


Tiistain vapaapäivä oli onnistunut. Second hand- shoppailin mm. itselleni sandaalit, Könitzin kahvikupin (nyt on sitten pupukin niiden koiran ja linnun lisäksi), oliiviveneen ja lasia. First handia oli sitten uusi kattila ja Kulinaran pieni kulho. Löytöjä!
Lukeminen jäi vähiin, kun kirja oli kesämökillä :) ja vasta yöpuulla sitä muutaman sivun ehdin lukea. Tänään luen tuota Pirjo Rissasen uusinta vähän enemmän, lupaan.
Illalla herkuteltiin mansikoilla ja vaniljajäätelöllä. Pienet Polkat olivat maukkaita.

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Kritiikkiä



Eilen olin samassa tilanteessa kuin monta kertaa aikaisemmin. Sain hymysuin lausutun kommentin, joka sisälsi kriitiikin ja mielestäni kyllä ihan aiheettoman kritiikin. Taas kerran päätin, että vastaus pitäisi olla valmiina - nytkin se oli, mutta tilanne oli jo mennyt ohi ja ihminen poistunut hymyillen paikalta. Voi elämän kevät!
Aloitin nyt tiistaina kolmen päivän vapaan. Tämän ensimmäisen aion pyhittää laiskottelulle, shoppailulle ja lukemiselle. Katson ansainneeni ne.

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Uutta


Viikonloppu
- yhdessäoloa
- nauramista
- Helmin kanssa leikkimistä
- pelaamista (Suuri Tietopeli 1980-luvulta)
- lukemista
- hyvää ruokaa
- paljon teetä
- valvomista
- saunomista

Tamperelaisista tulee ensi viikolla helsinkiläisiä. Sniif. Välimatka pitenee, mutta onneksi on veeärritten miehiä, jotka kuljettavat...

sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Helmihommia


Viikonlopuksi saatiin kylään poika, pojanrakas ja kolmantena Helmi-kissa. Kaupunkilaiskissa tapasi postipolulla pienen hiirenmyyräntms ja halusi tulla takaisin sisälle turvaan. Kävi monta kertaa ovella näyttämässä, että tahtoo tuonne. Sisällä oli turvallisempaa, kun sai yhä uudestaan hyökätä leikkihiiren kimppuun.
Muistui mieleen ajat kolmisenkymmentä vuotta sitten, kun neiti-ihmisenä asustelin Humppilassa vuoden verran ja minulla oli kissa nimeltä Kyyti-Nikolai Gedda. (Kyllä, täysin omituinen nimi, myönnetään.)

Lauantaina oli yksi siunaus ja kahdet häät. Puolenpäivän aikaan olleissa häissä oli loppumarssina Pulmusten tunnusmusiikki, joka kirvoitti vanhassa kirkossa naurua, hymähdyksiä ja hymyjä. Hauskaa oli soittajallakin!

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Lepidopterapäivä




Hyvä ystävä malttoi viipyä muutaman tunnin - kauemminkin olisin pitänyt kylässä, mutta saatiin nyt onneksi ihan päällimmäiset päivitettyä. Optimisti ja pessimisti ovat vuosien ja vuosikymmenienkin jälkeen hyvää pataa...
Lähdin sitten kameran kanssa ulos ihmettelemään kaikenlaista. Perhosia on joko tänä kesänä tosi paljon tai sitten nämä Kulmalan seudut ovat erittäin otollista aluetta. Veikkaan jälkimmäistä. No, oli miten oli, sain bongattua useampaa sorttia.

Illan elokuvana meillä oli Black Swan. Hirvittävä, loistava, järkyttävä, ihmeellinen. Viisi tähteä, vähintään.

perjantai 15. heinäkuuta 2011

Rooleja



Tohinatorstain jälkeen on hyvä vetäistä henkeä ja vaihtaa kuulumisia hyvän ystävän kanssa. Vaihteeksi IRL. Emme juoruile, vaan päivitämme asioita siellä ja täällä ja muistelemme jo ammoin olleita juttuja. Terapiaa kummallekin osapuolelle...

Jk. Asiasta kukkaruukkuun: Muutamilla suomalaisilla vanhan kansan näyttelijöillä on aina ne samat roolit. Kullervo Kalske on melkein aina poliisi tai muu suoraselkäinen uniformumies. Uskottava roolissaan, onon. Voisitteko mitenkään kuvitella, että hän olisi esittänyt alkoholisoitunutta pienviljelijää? Niinpä. Ei Leif Wageristakaan siihen rooliin olisi ollut. Ei.

torstai 14. heinäkuuta 2011

Poutaa


Eilen oli ihan fillarointikeli, joten polkaisin seurakuntakodille harjoituksiin ja sieltä sitten vanhalle kirkolle, jossa minua ei kuitenkaan tarvittu eikä siis tarvita lauantaina niissä häissä, kun on soittaja omasta takaa. Poljin siis saman tien kotiin, jossa melkein jo olikin ruoka valmiina. Tosi hyvää kasvisohrattoa oli mies kokannut.
Aamupäivällä kokeilin Glorianruokajaviinistä löytämääni ohjetta. Nokkospestoon tarvittiin nokkosia, kurpitsansiemeniä, öljyä ja parmesaania. Tein yhden satsin ja maistui pestolta niin kuin pitikin! Nyt tein sauvasekoittimella, mutta seuraavan kerran valitsen vempeleeksi tehosekoittimen - ja teen hieman isomman määrän. Viikonloppuna, ehkä...
Tämä päivä on täynnä yhtä sun toista - tapaan kolme morsianta ja kolme sulhasta, olen kuoron harjoituksissa, eläkeläisten suvipäivässä yms. Sarjassamme tehokkaita työpäiviä.

keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Makroviikot /16


Tällä viikolla on vuorossa sisämakro ja aiheena

PEHMEÄ

Petäjäveden Kesä


Tiistaina satoi enemmän ja vähemmän. Iltaviideltä seistä törötimme - Kaisa-pastori ja minä - vanhan kirkon pihamaalla ja odottelimme Jyväskylän Kesän väkeä. Vierailla oli ohjelmassa kirkkoon tutustuminen, kirkon esittely, kahvinjuonti ja suvivirren veisaaminen. Väkeä tuli neljä bussilastillista. Stilettikorkoiset naiset taiteilivat märällä pihamaalla ihan kiitettävästi. Esittely päättyi suvivirteen ja kaikki tapahtui kahteen kertaan eli tehokasta oli. Toiset saivat aina rauhassa juoda pihalla kahvia, kun toiset istuivat epämukavilla penkeillä kirkossa. Viidestä kuuteen satoi vähemmän tai hyvin vähän, joten kahviteltan ulkopuolellakin pystyi olemaan.

Tälle päivälle on pari työtehtävää. Iltapäivällä kumpainenkin. Aamupäivä ja ilta on siis Omaa Aikaa. Laatuaikaa, kuten ihmissuhdekonsultit tietävät sanoa.

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Sadettelua


Maanantaihin kuului Kettulan alakerran siivoaminen, tiskipöydän alakaappien (ne, joissa on roskisastia, kompostiastia, metallin ja paristojen välisijoituspaikka, muovikassit yms yms) kuuraus, kuoroharjoituksissa käyminen ja säestäminen ja iltatyö lähetysnuotioillassa (sateen vuoksi siitä tuli SISÄlähetystilaisuus).
Tiistaiaamu alkoi sateella ja Forecan setien mukaan pitäisi koko päivän sataa. Nyt voi taas joku äkkipessimisti todeta, että aina sataa... Sade unisutti sen verran, että unta riitti minulla kahdeksaan asti - mies kuulemma oli jo herännyt aikaisemmin. Jos sanoisi, että paljon aikaisemmin, en ehkä uskoisi.

Jk. Arvo Salo in memoriam. Tänään siis kuuntelemme Lapualaisoopperaa.

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Akut ladattu -tunnelma


Takana palkkatyöllä sopivasti maustettu viikonloppu, johon kuitenkin mahtui muutakin. Mies totesi eilen illalla, että täydellinen kesäpäivä taas kerran. En väitä vastaan.
Satoi lähes kaatamalla iltapäivällä ja ukkosti. Paloautoja meni Kuivasmäkeen päin useampikin ja olihan ukkonen+salamat saaneet siellä tuhoa aikaan, kertoi YLE. Sateen tauottua mentiin pihalle katsomaan, onko kaikki ok. Lehtosinilatvat olivat ainakin ihan maata päin, ruusuangervot olivat selvästi sekaisin - siis ihan pieniä murheita nämä...
Illalla oltiin Kettulassa radioseuroissa. Körttijuhlien lauantain päiväseurat lähetettiin nauhoitettuna ja pitihän sitä kuunnella, miten Anna puhuu. Hyvin topakasti ja napakasti ja annamaisesti puhuikin. Ugh.
Illan elokuva oli norjalainen Hawaii, Oslo. Omituisesta alusta huolimatta elokuvasta kehittyi todellinen helmi. (Terveiset Helmille, miau!) Ihmisten tarinat kytkeytyivät jännästi yhteen.

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Sinistä kesää




Lauantain työpäivä alkoi puoli kymmeneltä ja päättyi puoli kolmelta. Olin kolmessa eri paikassa eli kappelissa, uudemmassa ja vanhemmassa kirkossa. Ihmisten tunnelmat aikajärjestyksessä surusta iloon. Itse iloitsin erityisen paljon , kun iltapäivällä pääsin kotiin. Asialliset vaatteet pois ja asiattomat päälle...
Illalla ukkosteli jossakin päin, kun aina välillä tuli kumua kauempaa. Muutaman kerran kuulosti siltä, että joku oli tilannut lautakuorman takapihalleen, kun ukkonen oli lähempänä. Illan jättiläiselokuva jäi ilman epävakaisuuden takia katsomatta ja kuunneltiin äänikirjaa - Antti Litja oli Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajana itse täydellisyys.

lauantai 9. heinäkuuta 2011

Kesäpäiväilyä



Eilen aamupäivällä käytiin kaupungissa pikapikaa. Ostokset olivat hyvin kesäisiä: mm. aurinkotuoli, akkutrimmeri, kastelukannu (ihana Eero Aarnion kaksilitrainen) ja yrttisakset. Vastapainoksi sitten vähän villalankaa ja Black Swan -elokuva. Päivä kotona jatkui siivouksella. Loppupäivään kuului oleilua, lukemista, aurinkoa, vettä, radion kuuntelua, syömistä ulkona - sitten myöhemmin tietysti saunomista pitkän kaavan mukaan, iltateetä ja elokuva. Aivan ihana kesäpäivä, josta nautimme vailla minkään valtakunnan häpeää.
Illalla kuuntelin körttiradiosta aattoseuroja ja pelasin samalla tietokoneella poolia. Jotenkin mahtava paradoksaalinen tunnelma. Sitähän se elämä on: yhtä suurta paradoksia ensi parkaisusta viimeiseen korahdukseen asti.

perjantai 8. heinäkuuta 2011

Puuhia


Torstai oli toivoa täynnä, yössä ei loistanut toivon eikä kenenkään muunkaan tähtivyö, en ainakaan huomannut. Täydellinen kesäpäivä, jos niin uskaltaa tässä luterilaisessa maassa sanoa. (= Lähes tajunnanvirtaa heti aamusta hyvin nukutun yön jälkeen.)
Eilen syötiin Sinisen Päivänvarjon Ravintolassa. Menu: varhaisperunoita, savukalaa, tomaattisipulipaprikasalsaa ja ruisleipää pestolla ja parmesaanilla. Juomana oli kylmää valkoviiniä. Istuimme pitkään pöydän ääressä.
Tänään on vuorossa siivouspäivä. Siivotuille lattioille pääsee päivän päätteeksi pari pestyä mattoa. Pääsen myös mielipuuhaani eli hakemaan uudet kukat vaaseihin - se kuului Keskipellossa usein pikkutöihini.
Huomenna taas töihin, mutta Scarlett O`Haraa lainaten "En ajattele sitä nyt, ajattelen sitä huomenna"...

torstai 7. heinäkuuta 2011

7.7.


Eilen tein itselleni päivän agendan. Siinä oli neljä ranskalaista viivaa ja neljä asiaa. Puoleenpäivään mennessä olin tehnyt niistä 3/4. Päivällä sitten sen viimeisenkin ja olin itseeni tyytyväinen. (Mattojenpesu, huusin siivous, kylppärin lavuaarin kunnon putsaus, aikakauslehtikatsaus saksien kera.)
Hain kirjastosta lisää luettavaa - edelleenkin on tyylinä se, että monta kirjaa on yhtä aikaa kesken. Aitan parvella on turha kuvitella lukevansa sivukaupalla ennen nukahtamista, kun nukkumatti-unijukka-unien jumala on valppaana ja heittää unihiekkaa tai lausuu taikoja/mantroja jo muutaman sivun jälkeen. Ei auta. Kirja etenee hitaasti tai kirja vähenee hitaasti, olisi oikeampi muoto. (Helille tiedoksi: Se kyselemäni kirja on ´Ekodeko - sisusta kierrättäen´. Näkyi olevan kaupungissa.)
Illalla yllätin rastaan metsässä. Ei ollut laulurastas tämä tapaus, eikä musta. Tukka pörrössä istui mustikkamättäiden keskellä ja oli jotenkin pallo hukassa. Aika söpö.

keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Makroviikot /15


ELÄIN

Kaikille tiedoksi, että kuvanoton jälkeen otin kuvattavan haavilla pois altaasta.
Lähti lentoon saman tien.

Onnea, Eino Leino!



Se menee meillä suvussa.
Vaari aloitti,
teki laulunsanoja ja värssyjä
samalla kun niitti.
Toisten kaustislaisten mielestä
ehkä liikaakin.

Tuli seuraavan polven vuoro.
Runoja ja kertomuksia syntyi
vahakantisiin mustiin vihkoihin,
kunnes tuli äidin osa.

Minun vuoroni on
ollut jonkin aikaa,
joidenkin mielestä
muut työt jäävät tekemättä
runoilun vuoksi.
Kirjahyllyssämme
ahtaasti, mutta sovussa
Leino ja Neruda,
Kailas ja Tabermann,
Sarkia ja Saarikoski.

Tähyän tulevaan
suupielet hymyssä.
Kuusitoistavuotias
lukee
ja
paljon.
Kirjoittaa itsekin.

Runo kantaa sukupolvesta toiseen,
kantaa silloinkin,
kun muuta voimaa ei ole.
Runon vuoksi on valtava.
(6.7.2003)


tiistai 5. heinäkuuta 2011

Hetkiä


Eilen Yhdysvallat täytti 235 vuotta. Meillä ei ollut paraatia, eikä konfetteja. Kuuntelimme muutaman tahdin verran kansallislaulua (youtube, you know) ja se sitten riittikin.
Illalla poikkesin pappilan pihaan kirpparille. Ostin lankoja ja yhden taskarin. Myyjiä oli jonkin verran, ostajia siinä vaiheessa vielä vain muutama. Leluja ja lastenvaatteita oli enimmäkseen tarjolla, kun kyseessä oli Mannerheimin lastenlapset. Mitä, ei ollut vai?!
Ilta päättyi kotona saunomiseen keskipitkällä kaavalla ja ranskalaiseen elokuvaan. Tarjolla oli teetä ja päivällä leivottua pullaa. Ja pähkinäsuklaata muutama pala.
Tänään on toistaiseksi-ohjelmaton-päivä. Aamu tosin on vasta nuori...

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Lomaviikolla


Kahden elokuvan ja yhden kuunnelman sunnuntai oli leppoisa, vaikka sainkin siihen sisältymään huushollipäivitystä jonkin verran. Keittiön siivoamista, kokkaamista ja yleistä järjestyksenpitoa rauhanomaisin keinoin = tavaroita omille paikoilleen ja kasoja pois.
Nyt on tavallaan lomaviikko - aina tuohon lauantaihin asti. Suunnittelen muutaman maton pesemistä. (Mäntysuopaa ostettiin jo valmiiksi ja matonpesu tapahtuu Pentinkulmalla.) Muuta en ole suunnitellut, vaan annan tuulen viedä.

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Kuvin ja sanoin











Yhden päivän aikana askeleita ja kilometrejä kertyi, hiki virtasi, juomaa kului litrakaupalla. Kävimme ensiksi Sastamalassa penkomassa vanhoja kirjoja.
Tehtiin ostoksia ja päivän kohokohta oli tietysti Pertti Jarlan nimikirjoitus ostamaamme kirjaan (Fingerpori 4)...
Jatkoimme matkaa Hämeenkyröön, jossa katselimme yrttikasveja.
Ikaalisissa oli vielä meneillään haitaritapahtuma ja siellä istuskelimme eväiden kanssa rannalla ja kuuntelimme puistossa soittoa.
Parkanossa jouduimme pysähtymään mielettömän rankkasateen takia puoleksi tunniksi.
-
Kotiin oli hyvä tulla. Sauna laitettiin heti lämpiämään, niin kuin omituisten suomalaisten tapa on myös hellepäivinä...

lauantai 2. heinäkuuta 2011

Lauantaina aikaisin


Aamuhetki kullan kallis tai oikeastaan aamuhetki kullan kanssa. Gastronomisen tankkauksen jälkeen meillä on suuntana Sastamala - tai ensiksi Tampere, jonne viemme kuopuksen - ja tuhansittain vanhoja kirjoja.
Aurinkoa on luvassa tällekin päiville Forecan setien ja tätien mukaan. En valita. Miten ihmeessä olette saaneet minusta sellaisen käsityksen, että olisin valittamassa koko ajan jostakin...