Keskiviikkoaamuna heräsin Kettulan unikekona, mutta se nyt ei ollut mikään yllätys. Vieruskaveri oli ehtinyt jo lukea ja ottaa pienet komeusunet ja herätä niiltä ennen kuin avasin silmäni. Olin siis uppoväsynyt.
Iltaa kohti huomasin itsessäni jännittämisen merkkejä. Kävin läpi säestyksiä ja tiuskin pikkuasioista - se tiuskiminen liittyy aina siihen, kun jännitän että tiedoksi vaan! - ja yritin psyykata itseni. Ilmeisesti se toimi, sillä vanhan kirkon kesämusiikkisarjan konsertti onnistui hyvin. Kaisa lauloi kaisamaisen kuulakkaasti, kauniisti ja tunteikkaasti. Yhteistyömme sujui, yleisö malttoi olla hiirenhiljaa ja yleisöä oli paljon. Kesäilta oli lämmin, konsertin jälkeen kahvi oli hyvää, ihmiset olivat iloisia. Voiko sitä toivoa enempää? En usko.
Kiitos ihanasta konsertista!
VastaaPoistaKävimme viime sunnuntaina Petäjäveden
VastaaPoistavanhaa kirkkoa ihastelemassa. Oli kaunis,
hiukan kirkon historiaakin samalla kuultiin.
Konnadonna: Kiitos ja kiva, kun olit kuuntelemassa!
VastaaPoistasirpa: Vanha kirkkomme on tosi kaunis. Ette sattuneet olemaan siellä jumalanpalveluksen aikana? :)
Olimme ovella, kun jumalanpalvelus loppui.
VastaaPoistaOdotimme kun ihmiset tulivat ulos, sen jälkeen menimme sisälle kirkkoon ja otin
kuvia, jotka ovat blogissani.
Häät...postauksen alla.
sirpa: Olin siellä jumalanpalveluksessa soittamassa urkuharmonia... Kuvasi meidän kirkosta olivat kauniita!
VastaaPoista