(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

maanantai 14. marraskuuta 2011

Isänpäivän jälkeisenä päivänä


Isänpäivään kuului juustokakku, hyvää ruokaa, lautapeli (Tietovisa), elokuva (Kuolemaantuomittu) ja pientä lahjomista. Sankari vaikutti tyytyväiseltä päiväänsä. Kuopuksen kanssa katsottiin House of Eliott-sarjan viimeinen jakso ja jotenkin sarja päättyi pattitilanteeseen. Jokseenkin tyhmältä vaikutti.
Uusi viikko on alussa. Enää tämä viikko, niin saan ottaa ensi vuoden kalenterin käyttöön - kirkon kalenteri kun alkaa jo adventtiviikolta. Joka vuosi päätän, että kirjoitan kalenteriin kauniilla ja pienellä käsialalla. Joka vuosi huomaan, että hups, se unohtuikin ja olenkin kirjoittanut yhtä ja toista kissan(pennun) kokoisilla kirjamilla. Mutta jos nyt muistaisin... - Kalenterin tuunaaminen on myös hauskaa. Leikkaan lehdistä kaikkia sopivia/sopimattomia juttuja ja otsikoita ja liimaan ne sitten sisäsivuille. (Ja jos ikääni mietitte, niin se todellakin on 52...)

2 kommenttia:

  1. Tuo kalenteri juttuhan on kiva, mä oon vasta 48v.

    Juustokakku, näyttää herkulliselta.

    VastaaPoista
  2. maiju: Eipähän meillä sitten ole paljon ikäeroa... Yleensä nuo kalenterin koristelut on nuorten tyttöjen puuhaa, mutta viis siitä! - Juustokakku oli tosi hyvää. Kuopus sen teki ja liivatteen tilalla oli agar-agaria.

    VastaaPoista