(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

torstai 31. maaliskuuta 2011

Valokuvatorstain 201. haaste


Haastesana: " jatkuu"

Kaiken takana on ruoka


Top Chefin eilinen finaali oli aika kutkuttava. Akseli oli suosikkimme ja olimme/olemme tosi iloisia, kun hän sen tittelin sitten lopulta sai. Ruokaohjelmakilpailut ovat rikastuttaneet meidänkin ruokapöytäämme - ainakin gnoccheja on laitettu muutaman kerran. Elämähän nyt kuitenkin on yhtä kokkaamista! Laitat ruokaa, syöt ja sitten alatkin jo miettiä, mitä seuraavan kerran syötäisiin.
Meillä varataan vuorot ihan huutoäänestyksellä, kun kummallakin on intoa ja tekemisen ja näyttämisen halua... - Eilen miehellä oli vuoro ja meillä oli erittäin hyvää ruokaa: keitettyjä ohrasuurimoita, punajuuri-sipuli-hampunsiemenlisuketta ja paistettua fetaa seesaminsiemenkuorrutteella. Alkuaikojen yhteiselon pussikeittolinjasta ollaan edetty huisi matka!

Eilen olin vaalikoulutusillassa, tänään menen ympäristöpäivään. Huomenna onkin sitten aprillipäivä.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Kausia


Ilmoitustaulullani lukee mm. Ethän kangistu kaavoihin. Se toimii elämässäni mottona ja mantrana, vaikka en sitä jatkuvasti kävisikään lukemassa taululta. Monessa asiassa on pakko olla kaavoja, mutta niistäkin voi tehdä joustavammat ja joskus ne voi kokonaan unohtaa ja tehdä ihan vapaalla kädellä. Suosittelen.

Eilen illalla totesin, että viinirypäleet on nyt Se Juttu. Olen hedelmäihminen, jolla on yleensä aina joku kausi päällä. Ihmettelen, ettei esikoinen ollut väriltään oranssi, sillä söin odotusaikana mielettömiä määriä mandariineja. Ihmettelen, ettei kuopuksella ollut siemenkotaa, sillä söin odotusaikana tositosipaljon omenia. Se menee varmaankin suvussa, sillä äitini oli syönyt esikoista odottaessaan konttikaupalla appelsiineja ...
Hedelmäkaudet vaihtelevat. Vuoteen mahtuu viinirypälekausi, mandariinikausi, nektariinikausi, omenakausi, appelsiinikausi. Tomaattikausi on sitten oman messunsa arvoinen.

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Hups, meni päivä




Eilinen päivä hupsahti tuosta noin vain. Kahdesti kyllä kokkasin - ensimmäisellä kerralla tein kylmäsavulohirippeistä ja perunasipulisekoituspussin puolikkaasta kiusauksen ja sille kaveriksi löytyi tomaatti-mozzarellasalaattia jääkaapista. Päivällistä suunnitellessani minuun iski mieliteko ja tässä iässä (kohta 52) sitä jo uskaltaa noudattaa mielitekoja... Keitin sitten perunoita ja tein pinaatti-kananmunakastiketta. Se se oli. Oli hyvää ja oli hyvää toisenkin ruokailijan mielestä. - Salaattia tietysti lisäksi, kuinkas muuten.

Luin hömpänpuoleista romaania (Rowan Coleman: Sattumalta äidiksi), joka oli hyvin kirjoitettu. Istuin sohvannurkassa ja luin. Istuin keittiössä ja luin. Loput luin sängyssä. Tänä iltana aloitan sitten uuden kirjan.
Illan elokuvana oli Maata meren alla. Hyvä, pienimuotoinen, tunnelmainen, hassu. Marja Packalénilla oli elokuvassa samanlainen raitayöpaita kuin minulla ja siksi pidin varsinkin hänen rooliminästään tosi paljon...

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Kesäajassa


Takana rento viikonloppu. Aikatauluitta, utan tidtabeller. Akut ladattu uutta viikkoa varten. Lauantaina katsottiin elokuva A History of Violence, jossa kyllä myös ladattiin ja sitten suolattiin aika monta tyyppiä, mutta joka oli ihan jees muuten. En ehkä kuitenkaan olisi antanut neljää tähteä kuten Hesarin arvostelijasetä...

Kesäaikaan siirtyminen ei aiheuttanut mitään vaikeuksia. Meillä oli aikomus valvoa kolmeen asti ja siirtää silloin kaikki kellot neljään, mutta kuinka sitten kävikään... Uni voitti ja yhden aikana jo mentiin nukkumaan ja siirrettiin kellot vasta aamulla. Ehtihän ne silloinkin, kun ei kenenkään tarvinnut olla mihinkään aikaan missään.

sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Mustavalkomaanantai #65


"AARRE"

Silti


Eilisiä päiviä ei kukkaro usein kestäisi, mutta eipähän sänkyjä kovin usein uusitakaan... Innostuttiin koemakaamaan ja innostuttiin ostamaan. Nyt vain odotellaan toimitusta. Kyllä meidän sitten kelpaa nukkua!

Vietimme Earth Houria ja Laurilasta sammutettiin kaikki valot. Sytytettiin kasapäin kynttilöitä ja luettiin ääneen kynttilänvalossa. Pieni pisara meressä, tiedäntiedän. Silti.

Älä tee mitään,
ponnista ettet ponnista,
mausta ilman maustetta,
pidä pientä tärkeänä,
tee vähästä paljon,
maksa paha hyvällä,
varaudu vaikeuksiin
kun niitä ei vielä ole,
tee suuria tekoja,
kun ne vielä ovat pieniä.

(Laotse)

lauantai 26. maaliskuuta 2011

1234-haaste # 60


"kymppi"

Tiedän, mitä tein 28 vuotta sitten...


Kyseessä ei ollut mielijohde, impulssi, oikku, päähänpisto - kyseessä oli R-kirjaimella alkava sana... Menin naimisiin häikäilemättömästi ja häpeilemättä ihan vaan rakkaudesta. Ja edelleen rakastan ja lujaa!
Hankasalmen kirkon käytävä oli pitkä, kirkossa oli juuri sopivan vähän ihmisiä ja kaikki olivat tärkeitä meille.
M.R.S.

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Unessa ja valveilla


Olipa hankala uni, johon heräsin vartin yli kahdeksan... Vuoroni oli soittaa jumalanpalveluksessa ja ei ollut messusävelmistöä, ei koraalikirjaa eikä edes yksiäänistä virsikirjaa. Yhdet koraalikirjat löysin, jotka mielestäni oli rauhanyhdistyksen kirjat - kaikkiaan kolme kirjaa ja yhdessäkään ei ollut nuotteja, pelkkiä sanoja vaan. Etsin koko ajan ja kirkonkellot soivat ja soivat ja kello oli melkein kymmenen. Pähkäilin sitten, että kyllä nyt tuon ensimmäisen virren voisin soittaa ihan ulkomuistista, kun se oli niin tuttu (105, Aurinkomme ylösnousi)... Helpotus oli suuri, kun heräsin!

Illalla innostuin vielä Housen jälkeen leipomaan sämpylöitä. Taikinaan yrttisilppua ja jauhoiksi sämpyläjauhoja, spelttiä ja tavisvehnäjauhoja. Maistaminen tapahtuu vasta nyt aamupalalla eli näillä hetkillä...

torstai 24. maaliskuuta 2011

Tänään


* Tänään on torstai. Kahlekuningas ja taikuri Harry Houdini viettää (?) 137. syntymäpäiväänsä. Hänen nimensä muuten oli aluksi Erik Weisz, sittemmin Ehrich Weiss. - Älä välitä, en minäkään tiennyt tuota ennen tätä aamua!
* Tänään tulee kuluneeksi yhdeksän vuotta AVV:sta. Silloin oli kevät jo paljonpaljon pitemmällä ja luntakin vähemmän kuin nyt.
* Tänään nimipäiväänsä viettää Gabriel. Nimestä tulee eittämättä mieleen ´Gabriel, tule takaisin` ja loistava näyttelijä Tarmo Manni.

Kaikenlaista sitä yhteen tavalliseen torstaipäiväänkin liittyy. Elämä on juhla ja laiffii ja kaunis.

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Heja, Sverige!


Eilen illalla tuli televisiosta ruotsalaisen minisarjan `Kuningataruhri´ kolmas ja viimeinen osa. Ruotsalaiset osaavat tehdä hyviä sarjoja ja hyviä elokuvia! Suzanne Reuter pääsi Elizabeth Meyerin rooliminän nahkoihin aivan loistavan hyvin - yhtä hyvin kuin hän oli Varustamossa Renate Dahlén.

Kirkon ovet ovat taas paukkuneet parin päivän aikana. Eroamispiikki on tunnistettu ja tunnustettu. Syyllinen ei siihen ole Anni, vaan tahot, jotka tieten tahtoen (?) haluavat mieluummin repiä kuin rakentaa. Surullista, jos haavoittaminen koetaan tärkeämmäksi kuin suhteellisen rauhallinen rinnakkaiselo.

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Reissussa



Eilen istuttiin useampi tunti autossa ja vielä useampi tunti Haapaniemen hiippakuntakartanossa kuuntelemassa, miten Kirjuri-hanke etenee. Ja eteneehän se. Kirkkohallituksesta oli tällä kertaa Inkeri Kranttilan lisäksi Mikko Tähkänen kertomassa asiasta. Hyvin kiinnostavaa, aikuisten oikeasti...

Kyläkaupassa (siinä suuressa) käytiin tullessa, kun osui matkan varrelle. Ostin muutaman lankakerän, yhden leffan (Prinsessa), mikrokuituliinan, parmesanjuustoraastimen, karkkeja ja servettejä. Ihan siis vähän vaan. Kolmena viisaana naisena päätimmekin heti kauppaan mennessämme ottaa vain ostoskorit, ei -kärryjä. Kyllähän se rajoitti meillä kaikilla ostosten määrää...

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Aamulla


Aamu on iltaa viisaampi.
Kyllä aikainen lintu madon nappaa.
Aamusta päivä on pisin.
Onhan näitä sanontoja. Ihmeen hyväntuulisena sitä kuitenkin herää aamukuudelta... Suihkunraikkaana, kahvia vielä vailla ja valmiina uuteen päivään / kevätpäiväntasaukseen / Kuortaneen reissuun.
Onnittelut elämäni miehelle, jolla on nimipäivä.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Mustavalkomaanantai #64


"KUVIO"

Uni kadoksissa


Superkuutamo häiritsi viime yönä, vaikka varsinainen kuu olikin jossakin pilviesiripun takana. Valvoin. Ajatuksia oli aivan liikaa ja yritin laittaa moneen kertaan aivot pois päältä, mutta en onnistunut. Puoli kahden aikana luovutin ja hain hömppäromaanin keittiön pöydältä - se kun on meillä useimmiten kirjastoreissun jälkeen kirjojen alkusijoituspaikka - ja luin puolisen tuntia. Sitten yritin taas. Jossakin vaiheessa olin sitten nukahtanut, kun oli tullut aamu. - Olen siis jonkinasteinen kuuhullu. Olen myös laukkuhullu, lankahullu, kirjepaperihullu, kirjahullu, astiahullu; vain muutamia diagnooseja mainitakseni.

FB muistuttaa minua, että tällä viikolla on big event. Olisinkohan minä muuten muistanutkaan, että lauantaina tulee kuluneeksi 28 vuotta pitkän käytävän kävelystä...

lauantai 19. maaliskuuta 2011

Minna Canth, 167 v


Hyvää Minna Canthin päivää, hyvää tasa-arvon päivää! Laurilassa lippu liehuu - ja kohta aamukahvi kiehuu. Hyvien yöunien jälkeen runoratsukin on jo lähtenyt liikkeelle... Hieman ehkä säälittävä yritys näin aamutuimaan, mutta annettakoon anteeksi. Voihan ratsukin kompuroida aina välillä, jos joskus kuitenkin ravaa - eikä liikoja tavaa. No joo. Se siitä.

Lauantaiaamut pääsevät parhausjärjestyksessä kakkosiksi sunnuntaiaamujen jälkeen. Tosin asiassa on yksi mutta. Työpäivinä lauantait ja sunnuntait edustavat aamuissa kaikkea muuta kuin parhautta. Silloin on aina vähän kiire tai se kiire kuitenkin iskee, vaikka heräisi aikaisin ja vaikka eläisi koko ajan kellotietoista aamua. Siksi. - Nyt on lauantai, jolloin ei ole kiire palkkatöihin. Nautin.

perjantai 18. maaliskuuta 2011

Keittiössä



Kokkaaminen on monessa mielessä palkitsevaa puuhailua. Ensinnäkin se on huisin hauskaa, sitten siitä saa hyvän mielen toiselle/muille, onnistuessaan kohottaa itsetuntoa ja lopuksi vielä saa lopputuloksesta oman vatsansakin täyteen. Olenhan minä jo vuosia pitänyt keittiöpuuhista, mutta nyt suorastaan rakastan niitä! Pidän kauniista astioista, rakastan hyviä veitsiä ja kattiloita ja pannuja. Nykyään kuljeskelen mieluusti tavaratalon keittiötarvikehyllyjen ääressä miettimässä, mitä Laurilaan tarvittaisiin...

Aamulla havahduin reaalitodellisuuteen vähän yli kuuden. Unia oli ollut paljon, mutta en muistanut ainuttakaan. Siinä vaiheessa aamua en kuitenkaan noussut, vaan suljin silmäni uudestaan. Tuli uusia unia ja niistäkään en muista mitään. Unien hukkaamisprosentti on todella suuri. Ainakin tässä taskumaailmankaikkeudessa.

torstai 17. maaliskuuta 2011

Valokuvatorstain 199. haaste


"IDEA"

Jäätelöpäivä



Eilen lusikoitiin purkista viimeiset kuusenkerkkäsiirapit jälkiruokajäätelön niskaan. Jonakin päivänä on aika keittää uutta, sillä pakastimessa odottaa pari pussillista kerkkiä. Siirapissa maistuu hienoisesti pihka, mutta minä maistan siinä myös kevään ja kesän. - Jäätelö oli kyllä pettymys, kun ostimme skaupan omaa merkkiä tällä kertaa. Ravintosisältö poikkeaa hieman taatusta merkistä ja valmistusmaa samaten. Maku oli jotenkin vesisempi ja kevyempi, joten taisi jäädä ensimmäiseksi ja ainoaksi paketiksi...

Blogini on kohta kaksivuotias ja on mukava huomata, että vähitellen kommentteja tulee juttujen jatkeeksi. En tätä pelkästään päiväkirjaksi tarkoittanutkaan!

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Puuhastelupäivä


Tänään on vaarini, Yrjö Nikolai Kauniston syntymäpäivä. Hän täyttää tänään 116 vuotta. Poistui keskuudestamme kyllä jo nelisenkymmentä vuotta sitten, mutta elää mielessä ja valokuvissa.

Aurinko paistaa, yöllä oli pakkasta ihmeen paljon. Vietämme vapaapäivää, joka varmaankin tarkoittaa kaikenlaista puuhastelua täällä kotona. Yhtä sun toista rästityötä jää aina huusholliin odottamaan ja ehkä osan niistä saa tänään tehtyä...

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Mittasuhteet



Eilen illalla olin hyvissä seuroissa. Hyvää seuraa ja hyvät seurat. Vakavia ja tosi vakavia aiheita. Joku sanoi seuranneensa uutisia vähän liikaakin. Tietoa tulee koko ajan ja se lisää tuskaa. Omien pienten asioiden mittasuhteettomuus iskee aina välillä avokämmenellä.

Illalla kotona katsoimme elokuvan Kolmistaan. Eipä oikein sytyttänyt. Joku oli pielessä, varsinkin elokuvan alkupuolella. Käsikirjoitus oli jotenkin outo ja replikointikin takkusi. Ohjaaja oli kuitenkin Leijathelsinginylläpeterlindholm eli ei aivan kuka tahansa. (Pienenä wikipediatriviana kerrottakoon, että ohjaaja suunnittelee uutta versiota elokuvasta Valkoinen peura. Ja tarkka huomio: Janitan eli Matleena Kuusniemen kodin seinällä oli jättikokoinen taulu/juliste elokuvasta Valkoinen peura, siis siitä vanhasta versiosta tietysti.)

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Arjen voima



Uusi viikko alkoi. Luvassa luultavasti ihan perusviikko, jollei mitään yllätyksiä tule. Arki ei ole mielestäni liian puuduttavaa, kun tällä luonteenvinksahtaneisuudella sitä kuitenkin keksii aina jotakin hölmöä puuhaa. Arjessa riittää paukkuja kyllä vaikka mihin. Arjen voimavaroista puhuvat tällä hetkellä myös ne, jotka havittelevat pätkätyötä Arkadianmäelle. Yllättävän samanlaisina teemat toistuvat aina neljän vuoden välein...

Eilen löysin uuden laulajan. En ole suinkaan asettunut minkään levy-yhtiön kykyjenetsijäksi, mutta blogiystäväni mainitsi nimen ´Nick Drake´ ja uteliaisuus sai minut kuuntelemaan ja etsimään lisää. Kaunista... Kiitos, Lumikko!

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Mustavalkomaanantai #63


"ROMANTTINEN/ROMANTIIKKA"

Kätevä emäntä?


Katsahdin eilen illalla leipälaatikkoon ja päätin leipoa aamulla sämpylöitä. Heräsin kahdeksalta, mutta en jaksanut nousta vielä ja sängyn toisellakin kuluttajalla näkyi unta vielä riittävän. Kymmentä vaille yhdeksän havahduin sitten seuraavan kerran ja nousin saman tien. Sämpylätaikina (nestettä 2,5 dl) on niin nopea tehdä, että kymmenen yli yhdeksän olivat sämpylät jo leivinliinan alla kohoamassa ja varttia vaille kymmenen meillä oli aamupalalla kuumia sämpylöitä... Sunnuntaiaamun kunniaksi pöydässä oli myös kananmunia ja tuoremehua tavanomaisen juuston ja levitteen lisäksi.

Edelleen seuraan uutisia Japanista. Tilanne on huolestuttava. Vetää hiljaiseksi.

lauantai 12. maaliskuuta 2011

11311



Eilen ja tänään olen ajatellut hyvin paljon Japania. Maanjäristyksen ja tsunamin tuhon jäljet alkavat vähitellen paljastua ja moni on avun tarpeessa. Oman lintukodon suojassa on tietysti turvallista, mutta tällaisina päivinä en voi olla miettimättä kodon ulkopuolisia asioita.

Tämä maailma,

joko unta tai totta.
Mikä on unta?
Kun on totta mikä on
niin minä en ole, en.
(Ono no Komachi, suom. Tuomas Anhava)


perjantai 11. maaliskuuta 2011

Linnut

Eilen bongasin radiosta hykerryttävän uutisen: Muuttolinnut odottelevat suotuisia ilmoja Suomen eteläpuolella. - Ajatelkaa, miltä se ihan oikeasti näyttää, kun tsiljoona lintua on odottamassa vieri vieressä sitä, että Joku antaa lähtöluvan... Siitähän muuten Hitchcock olisi saanut hyvän idean elokuvaan ´Muuttolinnut´!

Ruuanlaitto oli eilen taas inspiroivaa puuhaa. Kuorin porkkanoita ja palastelin niitä jonkinlaisiksi isoiksi tikuiksi, laitoin uunivuokaan ja porkkanoiden päälle suolaa, paljon rakuunaa ja reilusti hunajaa / leikkasin kesäkurpitsasta isoja nappeja ja levitin ne leikkuulaudalle, lisäsin suolaa ja annoin kavereiden itkeä jonkin aikaa ja pyyhin itkut pois, paistoin napit pannulla voissa ja sitten ripottelin pannulle puolihuolimattomasti seesaminsiemeniä ja yrttisuolaa / sekoitin raejuustoon (halvimpaan ja parhaimpaan = Xtra) paljon pippuria.
Jälkiruoka oli vielä luku sinänsä: Jääkaapista löytyi purkki kookoskermaa ja rahkaa. Sekoitin ne ja lisäsin mukaan säilykepersikoita ja muscovadosokeria ja surruuttelin sauvasekoittimella koko seoksen sileäksi. Ja oli hyvää! En suosittele kookosallergisille enkä tarleenoille.

torstai 10. maaliskuuta 2011

Valokuvatorstain 198. haaste


"TUNNE"

Vapaa päivä


Pätkätyöläisen elämä on vaihtelevaista ja aina välillä on monelle päivälle jotakin työtä tai muuta menoa. Siksipä kalenterin tyhjä päivä tuntuu hyvin mukavalta. Tämä on sellainen päivä, iloitkaamme siitä! Yöpaitailua vielä aamukahvin jälkeen - siitä se lähtee...

Lupasivat parille päivälle lumisateita ja johonkin päin maata ankaria tuulia. Uusi lumi on toivottavasti vanhan surma edelleenkin. Perheen lumivastaavalta tosin kuulin, että vanha lumi on aika lailla hötyä jo nyt. Ei siis mitään hätää. Tarkkaan kun ulkona nostaa kuononsa ja nuuhkii, tuoksuu jo keväältä ihan selvästi...

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Tuhkakeskiviikko-11


Meillä ei syöty eilen hernekeittoa eikä laskiaispullia. Yhdet pullat ostettiin joskus viime viikolla ja syötiin silloin. Hernekeittoa keitetään muutenkin aina silloin tällöin, kun kasvisversiona siitä tulee monenmonta kertaa parempaa kuin muinoin. Omatekoinen hernekeitto hakkaa kaupan versiot mennen tullen. - Jotenkin laskiaistiistaiajatus jäi naistenpäivän alle. Ja päivästäkin kului neljä tuntia kokoustamisessa...

Illalla katsottiin ruotsalaista minisarjaa `Kuningataruhri´. Ensimmäinen osa vaikutti mielenkiintoiselta. Samalla sain viininpunaisen pipon valmiiksi ja join pari mukillista vihreää teetä täysjyvämariekeksien kera.

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Hyvää naistenpäivää!


Naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran sata vuotta sitten. Suomi ja naistenpäivä kohtasivat muutamaa vuotta myöhemmin eli 1914. Mummuni Tyyne Katariina Tiehaara oli silloin kuusitoistavuotias tytönhuitukka ja toinen mummu Ida Isosaari kahdenkymmenenseitsemän ikäinen neiti. Samaisen vuoden joulukuussa Idasta tuli Otto Laaksosen vaimoihminen.

Onko kivaa olla mies? Näin kysyi vuosia sitten perheen pikkutyttö. Ehkä asetan kysymyksen nyt toisin: Onko kivaa olla nainen? Vastaan siihen itse: On. On kivaa olla osana pitkää sukupolvien ketjua ja naiseuden syvintä graalinmaljaa.

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Onni


Onni koostuu usein hyvin pienistä asioista. Viikonloppuun kuului kävelylenkki, kotileipomon porkkanakakkua, muutama jakso Puhtaita valkeita, lukemista, hassuttelua ja saunomista yy-äm-äs. Minulla on nyt maanantaiaamuna hyvin onnellinen olo ja mieli. Eipähän sitä tarvitse taivaita tavoitella, kun taivasmainen fiilis voi olla tässä ja nyt.

Kaikesta seesteisyydestä huolimatta tappelin eilen yhden kutimen kanssa. Purkasin ensin pitkän matkaa, sitten kudoin saman verran tilalle ja huomasin taas yhden virheen. Rankaisin kudinta ja laitoin koriin odottamaan loppuillaksi - saa nyt miettiä, mitä on mennyt tekemään. Ja katua. Jos ei käyttäydy kauniimmin, joutuu takaisin lankakeräasteelle ja jos sekään ei vielä riitä, päätyy jämälankakoriin...

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Mustavalkomaanantai #62



"Lapsuus nyt se ainoa kuin naarmu polvitaipeessa
Vain puhallus ja pois se on
Saapuu nuoruus levoton
Kuinka joka solulla voi kannatella kipua
Elämä on juhla"

(Samuli Putro)

Onnea, tytär!



Onnittelen tänään kuopustani, joka täyttää kaksi tusinaa vuotta. Olen iloinen ja ihmeissäni siitä, että kasvatuksestamme huolimatta lapsesta on tullut ihan hyvä tyyppi. Sellainen, joka on kulkenut aina omia polkujaan ja joka uskaltaa kyseenalaistaa asioita. Olen ylpeä sinusta, Liisa Tee! (Ja ihan kuin kuulisin jostakin esikoisen äänen, joka sanoisi: Entäs minusta sitten? Kylläkyllä sinustakin, Jii Antero!)

Aamu ja aamupäivä kuluivat töissä soittaen, laulaen, kuunnellen ja kirkkokahvitellen laskiaispullalla. Kotona oli sitten hyvä vaihtaa lenkkikamppeet päälle ja lähteä ulos kävelylle parhaan kaverin kanssa. Tuulimokoma vaan kiusasi sen verran, että kävelimme vain reilunpuolentunninlenkin. Tärkeintä oli nyt aurinko ja raitis ilma ja niitä molempia saimme.

lauantai 5. maaliskuuta 2011

1234-haaste # 58


"aari"

Iili


No niin, nyt on turkoosianemia taltutettu! Ostoskoriin eksyi eilen mm. tuo pieni kori kaukosäätimille ja kynttilä - nuo muut kuvan tavarat olikin meillä sijoitettuina johonkin muualle. Meillä oli muutama sopiva tyyny ja parissa tarjottimessakin sattuu olemaan Oikea Väri. - Miestä hieman huvitti, mutta hyväntahtoisesti... Hän on jo oppinut monenmonen yhteisen vuoden aikana, että minulle tulee näitä erilaisia iilejä. (Iili on wikipediankin yhden selityksen mukaan oikku.)

Tänään onnittelen kahta Liinaa. Nuorempi asustaa Lontoossa ja täyttää tänään kuusi vuotta. Vanhempi on ahkera piano-oppilaani ja hän saavuttaa kahdeksan vuoden iän.

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Turkoosin tarve



Se iski ihan yhtäkkiä! Ehkä se tuli alitajunnasta, kun kerran keskiviikkona sain kukkapaketin ja olin asettanut oksaneilikat TURKOOSIIN maljakkoon. Olohuoneen Lundiatasolla on TURKOOSI kaitaliina ja eteisen senkin päällä toinen samanmoinen. Liinat olin vaihtanut jo muutama viikko sitten, mutta nyt vasta tapahtui tämä havahtuminen. Lisää TURKOOSIA jostakin! Taidan sijoittaa vaikkapa edes tyynynpäälliseen ja kynttilään...

Eilen aloitin kaksi kertaa pipoa ja yhtä monta kertaa jouduin purkamaan. Kolmas aloitus toden sanoi ja nyt on uusilla pyöröpuikoilla valmistumassa valkoinen ihan yksinkertainen pipo Saana-langasta. Tarpeeksi aivotonta televisiokutomista. - Jonas Gardellin ´Jeesuksesta´ vaati seurakseen helppoa lukemista ja niinpä lainasin eilen kaksi Sophie Kinsellan kirjaa (Himoshoppaajan vauva ja Minishoppaaja) välipaloiksi. Ovat kuulemma chick lit -kirjallisuutta. Okei.

torstai 3. maaliskuuta 2011

Sinä olet minulle...


Hektinen virastopäivä muuttui puolenpäivän jälkeen rauhallisemmaksi, mutta kirjallista puuhaa riitti kuitenkin. Vaihdoin tulostimeen ensin yellowin, sitten cyanin ja vielä magentan. Eivät ilmoittautuneet ihan yhtä aikaa vaihtoon, vaan kone puhdisti vaihdon jälkeen itsensä kuin kissa aina joka välissä. Nyt on tarvittaessa väriä...

Posti toi yhden pikkuhaarukan ja ystävä oli bongannut jostakin voiveitsen. Tämä nyt on varsinainen Kaj Franckin juhlavuosi! Jospa sitten vuoden lopulla tekisin kunnon yhteenvedon Scandioistamme...

Tämä on kahdeksassadas (800.) postaus. Melkoinen luku, jota en olisi aloitushetkellä uskaltanut edes aavistaa. Iso luku ainakin jänismatematiikalla.

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Mission completed


Meillä on siistiä, joten eilinen päivitys onnistui. Tehtävä suoritettu. Siistissä kodissa ajatuksetkin pysyvät paremmin järjestyksessä...

Eilen illalla innostuin taas kokkaamaan hieman erilaista ruokaa. Pilkoin kukkakaalin rautapataan, lisäsin sinne rypsiöljyä ja paljon currya ja vähän suolaa ja annoin muhia pitkän aikaa. / Paloittelin halloumin, laitoin rautapannulle rypsiöljyä ja palat kuumalle höngälle paistumaan, niitä sitten kääntelin ja ripottelin paloille ruiskorppujauhoja ja kääntelin ja kääntelin. / Keitin couscousta ja maustoin sen pakastimesta otetulla yrttisilpulla. - Tosi hyvää ja varsinaista pikaruokaa meillä!

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Huushollipäivitys


Posti toi tänään kaksi kahvilusikkaa. Vähitellen Scandia-kokoelmamme täydentyy ja oman hupinsa asiaan tuo tietysti se, että aterimia tulee bongattua kaikista mahdollisista paikoista ja niitä on hauska huutaa.

Eilen - varsin pitkän, mutta vastaavasti sitten rauhallisen virastopäivän jälkeen - oli kotona rentouttavaa olla, siemailla pari lasillista punaviiniä ja seurata Raikkaan perheen vaiheita. Sitten Gardellin kirjaa muutama sivu ja unten maille. Aamukahdeksalta sisäinen herätyskello pirahti ja uusi päivä alkoi.
Tämän päivän nimesin huushollipäivityspäiväksi. Postimaksukone tulikin jo aamupäivällä päivitettyä, joten nyt on huushollin vuoro.