(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Rento lauantai


Lauantaiaamu. Olen toimitusvuorossa, mutta eipähän tullut mitään kirkollisia toimituksia. Vietän siis aikaa elämäni miehen kanssa. Laitetaan ruokaa slow food -tyylillä ja eksytään varmaan ulos jossakin vaiheessa päivää. Katsotaan joku elokuva, laitetaan huusholli järjestykseen ja ehkäpä juodaan lasilliset viiniä.
Päivän nimipäiväsankari on Jalo. Suvussa on kiertänyt jo vuosikymmeniä patriarkaalinen lause: Nyt Jalo Penttilän auto lähtee. Sen merkitystä kaikki eivät tietenkään ymmärrä, mutta ei ole väliksikään. Se on kuitenkin niitä elämää pienempiä sloganeita...

3 kommenttia:

  1. Leppoisaa lauantaita Suunnitelmasi kuulostaa hyvältä. Meillä isäntä on koko päivän soittohommissa, joten ajattelin vähän siivota kunhan tästä koneelta joudan.

    VastaaPoista
  2. Jalo Penttilän auto on tullut tutuksi myös suvun uusiojäsenelle... Ehkäpä suvun nelivuotiaskin sen vielä oppii, siltä vähän vaikuttaa...

    VastaaPoista
  3. Moiset sloganit kannattaa siirtää seuraaville sukupolville ja tässä suvussahan sloganeita riittää... :)

    VastaaPoista