(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Vaikka ja missä


Tänään minua ei ylikävelty, vaan minut ylipuhuttiin ja varsin helposti. Aamulla puolihuolimattomasti tarrasin kiinni lauseeseen ja eipä aikaakaan, kun Myyrä-Roomster oli menossa jo kohti Tuuria. Mukava päivä, tosin rahaa kului aika tavalla, mutta toisaalta... Peruna-porkkanasosekeitto maistui tuoreen leivän kanssa hyvältä muuallakin kuin oman pöydän ääressä ja jaettu kakunpala kahvilassa kruunasi reissun.

Eilinen kului omalta osaltani töiden merkeissä tai oikeastaan työhön liittyvän asian parissa. Jyväskylän kristillisellä opistolla oli Lapuan hiippakunnan Kirjuri-päivä, jossa selvitettiin taas tuota järjestelmää. Tekniikkaa rakastavana (?!) ihmisenä sanoinkin, että luulen tulevani rakastamaan tuota Kirjuria... Moni tuntui voivottelevan ja odottavan pelonsekaisella kauhulla ensi vuotta. Inkeri Kranttilaa olisi kuunnellut vaikka kuinka pitkään - hänellä on niin hyvä luennoimistyyli, jossa välillä huumorikin pääsee kukkimaan. Kirkkohallituksessa on siis tehokas nainen näkyvällä paikalla! - Koulutuspäivän jälkeen pääsin treffeille ja jutustelemaan paikalliseen pizzeriaan... (Joku luki äskeistä varmaankin kulmat kurtussa - voin kertoa treffanneeni Ihan Omaa Miestä.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti