(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

tiistai 30. kesäkuuta 2009

Viimeistä viedään

Huomenna alkaa sitten jo heinäkuu. Tämä kesäkuu jää varmaankin mieleen ainakin loppupuoleltaan ihanista hellepäivistä ja ns. vanhanaikaisesta kesästä.
Pihakahvit on ihan must tällaisina päivinä. Tänään herkuteltiin nougatjäätelöllä ja maustekakulla.
Kahvia ennen pesin mattoja Pentinkulmalla. (Kun kerran meillä muutenkin siteerataan Täällä Pohjantähden alla-elokuvaa, niin miksi ei meillä olisi myös Pentinkulma. )

Aamulla polkaisin Vanhaan kirkkoon työkeskuksen väen ehtoollishartauteen. Pappi huristeli tilaisuuteen kahdeksansadan kuution teholla, kanttori polki kahdeksalla vaihteella! Työkeskuksen värikäs porukka pääsi ehtoollisen ja kirkkokahvien jälkeen aloittamaan varmasti-ansaittua kesälomaa.
Matonpesun jälkeen oli aika vaihtaa vaatteita. Aitasta löysin 22 vuotta vanhan yltiövärikkään kesämekon, joka on sopiva ja suhteellisen käyttökelpoinen... Ei uskoisi...

3 kommenttia:

  1. Hei, tuo Pentinkulma on nerokas!

    Ja kysymys: mahdatko tietää tuon sinisen kukan nimen (kuva pari päivää aikaisemmin)?

    VastaaPoista
  2. Kukka on nimeltään vuorikaunokki. Ruiskaunokin sukua siis ilmeisestikin...

    VastaaPoista
  3. Hyvä, kiitos! Etsittiin sitä tässä yhtenä päivänä kirjastossa kirjoista ja netistä tuloksetta. Asiakkaan pihassa sitä kasvaa ja hän nimitti sitä siperiankaunokiksi tms.

    VastaaPoista