(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

torstai 2. joulukuuta 2010

Xαλλούμι


Päivän töihin kuului tänään muun muassa kirkossa värjöttelyä hetken aikaa. Lauantaisen vihkiparin kanssa käytiin läpi häämusiikkia ja täytyy myöntää, että Holiday-elokuvan musiikki kuulosti hyvältä uruilla ja pianolla... Kannatti siis harjoitella vaikeahko kappale, kun se oli morsiamen kaino, joskin ehdoton toive. Mitäpä sitä ei vanha pianonopettaja tekisi entisen oppilaansa vuoksi...

Lounaaksi syötiin salaattia ja paistettua halloumia. ( Pannulle vähän öljyä, sitten halloumi viipaleiksi leikattuna ja ja paistetaan jonkin aikaa. Usein ripottelen siihen sekaan vähän ruiskorppujauhoja. Kääntelyä, paistelua, kääntelyä, paistelua ja kun paistopinta on mieluinen, halloumi on valmista tarjottavaksi.) Halloumi on taivasosuuteen verrattavaa ihanuutta.

1 kommentti:

  1. Halloum on aivaan ihanaa, jääkapissani on paketillinen, pitäisikö paistaa, vai pitkitänkö nautintoa?

    VastaaPoista