Vappuilua

Tämä on neljässadas (400.) postaus ja siksi on syytä liputtaa! Samalla kertaa saa lippu liehua vapun kunniaksi... Toivoisin, että tämä päivä säilyisi kevään, työväen, ylioppilaiden ja suomalaisen työn päivänä ja siksi minua ärsyttää suunnattomasti se, että ääriuskonnolliset piirit järjestävät omia jeesusmarssejaan juuri vappuna. Kilpien kiillotusta, krapulavapaan ja kirkasotsaisen elämän esittelyä vähän samalla tyylillä kuin se edesmennyt kirkonmies, joka joka joulu muisti joulusaarnassaan mainita oman perheensä jouluseimitraditiosta...

Tänä aamuna herättiin jo kahdeksalta, vaikka eilen illalla tuli valvottua yli yhteen. Vappuaamun brunssi oli runsas ja sitten on ehditty katsoa boksilta aivan hervottoman hyvä, outo ja kummallisuudessaan hauska elokuva Adamin omenat.
Eilen etsimme ilmapalloja, kun kumpikin muisti, että ne olivat olleet pääsiäiskoristelaatikossa ja sitten ne oli laitettu johonkin muualle, "kun niitä kuitenkin kohta tarvitaan"... Eikä löydetty ja päätettiin naurussasuin tyytyä pelkkiin serpentiineihin, jotka satuttiin löytämään. No, illalla sitten keittiön vihreästä kaapista löytyi ne ilmapallotkin ruskeasta paperipussista ja mies vihelsi (lasten ilmaisu kauankauan sitten) muutaman ilmapallon. Kaikki direktiivit on siis täytetty.