Elokuvamakuni on - samanlainen kuin musiikkimakuni - vaihtelevainen, mutta oikein taiteelliset elokuvat yleensä skippaan. Tänään päivällä hemmottelin itseäni boksista löytyneellä Child´s Play -leffalla, joka oli juuri sopivan hullua kauhua. Huomasin sitten, että siitä on tehty jatko-osia ja sen kyllä jotenkin arvasinkin... Katsottuani leffan lähetin sen poistettujen tallenteiden hautausmaalle ja samaan paikkaan päätyi myös suosikkini Mies ja alaston ase, useampana versiona.
Vanhat ja uudet kotimaiset elokuvat kiinnostavat ja omaan hyllyyn on niitä kerätty jo paljon. Vanhoillislestadiolaisuudesta kertova elokuva Kielletty hedelmä vuokrattiin joskus ärrältä, mutta myös ostettiin myöhemmin, koska se vaan oli/on niin upea kuvaus kahden nuoren tytön elämästä, ratkaisuista, irtiotosta ja syyllisyyden tunteista.
Elokuvien maailmaan on helppo samaistua - varsinkin elokuvateatterissa joutuu lopputekstien jälkeen miettimään, miten pääsee takaisin normaalimaailmaan. Joskus se vie enemmän, joskus paljon enemmän aikaa.
perjantai 11. kesäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti