Gratulis, Kasimir!

Tänään allkoi heinäkuu. Hyvää heinäkuuta! Nimipäiväänsä viettää Aaro ja Aaron ja firar Kasimir. Aurinko on noussut johonkin aikaan ja ilmeisesti myös laskee tuossa joskus myöhään. Eipähän se näillä seuduilla ole laskematta jäänyt.
Tänään on taas työpäivä. Onnistuin heräämään varttia ennen nokialaista, joten sain vartin ylimääräistä aikaa aamuun. Aamukahvi on kuulemma jo tippumassa...
Eilen illalla meillä oli pizzeria toiminnassa. Mies teki pohjat ja minä ja tyttö silppusimme täytteitä ja minä täytin. Uuni paistoi. Kolmestaan syötiin pihalla ja kehuttiin. Juotiin myös reilu pullollinen viiniä siinä samalla ja sitten pelattiin mölkkyä. Voitin!

Yhtä sun kahta

Keskiviikkona vein postiin monta virallista kirjettä, vastasin aika monta kertaa puhelimeen ja kuljin mieluusti paljasjaloin seurakuntakodin viileillä kivilattioilla. Totesin, että ihan turhaan laitan aamulla kellon ranteeseen, kun kuitenkin ensi töikseni aina otan kellon töissä pois... Se
jotenkin ahdistaa ranteessa - on sitten minkälainen tahansa.
Kotona odotti päiväkahvit ja tuoreet briossit. Pihakahvit, tottakai. Posti oli tuonut mm. kaksi suklaapatukkaa, jotka ovat niin hyviä, ettei sanotuksi saa. (Ihan kunnossa olivat, vaikka lämpöisenä päivänä matkasivatkin meille asti.)
Otin valokuvia ja sitten kokkasin iltaruokaa. Innovaatio oli tällä kertaa väsätä fetajuustosta ja
pinaatista lättyjä/pihvejä. Seuraavaa kertaa varten pitää nesteen määrää vähentää, jotta massa pysyy paistettaessa paremmin koossa. Pihveille tein kaveriksi kukkakaalista, paprikasta, purjosta ja auraruokakermasta uunipaistoksen. Salaattia vielä lisäksi ja pihveille kastike turkkilaisesta jogurtista ja suolakurkkusilpusta ja yrttisuolasta. Ja sitten ei muuta kuin ruokakellon soittoon!

Tähän aamuun herättiin ennen kahdeksaa. Hitaat kesäaamut ovat parhautta. Hitaat kesäpäivät, hitaat kesäillat ja hitaat kesäyöt - ei pahoja nekään...

Makroviikot /14

"MONTA"

Touhua

Eilisestä tuli ihan tehokas touhupäivä, kun tyhjennettiin yksi vaatehuone - selviteltiin laatikoita, koreja ja kasoja Pentinkulmalla ja paljon lähti tavaraa poistoon. Roskarivillekin jonkinlainen säkki. Luulin, että pehmoeläimistä luopuminen on neiti Pitkäsäärelle vaikea paikka, mutta yllätyin positiivisesti. Säilytettäväksikin jäi kyllä vielä monta ja paljon lähti kiertoon, kun "ei ole mitään tunnesiteitä tähän ja tähän". Puurtamisen jälkeen ruoka ja lätyt maistuivat. Hyvä me!
Ilta meni kokoustaessa. Asioita ei ollut paljon, mutta aika isoja tällä kertaa. Iltamyöhällä poljin kotiin ja täällä oli kotiteatterissa menossa Takaikkuna. Sen jälkeen kuulemma vielä Psyko; siinä vaiheessa mies jo lähti seurakseni nukkumaan.
Aamukahvi on valmiina. Ei auta, työ kutsuu...

Vapaatiistai

Multivilkkaan työmaanantain jälkeen on hyvä pitää vapaatiistai - ai niin mistä huushollihommista erehdyinkään mainitsemaan...
Viraston upouusi puhelin soi ja soi ja päivä vilahti melkoista vauhtia. Ruokatauko, kahvitauko, banaanitauko ja tomaattitauko jaksottivat seitsemän tunnin vuoroa.
Illalla saatiin kuopus kesäkylään. Neiti Pitkäsäärellä oli paljon kertomista, kun ei olla taas vähään aikaan nähty.
Tämän päivän yksi agenda: mies lupasi paistaa lättyjä Pupulassa.

Värikollaasi #040/extra

Värikollaasi

Uuteen viikkoon

Hyvää juhannuksen jälkeistä viikkoa kaikille säädyille ja säädyttömille! Palkkatyö kutsuu tällä viikolla tyyliin: ma, ke, pe. Ti ja to on sitten omistettu huushollaukselle, itselle ja päähänpistoille. Toivottavasti moni lomansa nyt aloittava/aloittanut harrastaa päähänpistoja, sillä nehän ne ovat elämän suola. Ei liikaa suunnitteluja, ei aikatauluja, vaan ex tempore -tyyliä vaan kehiin...

Aamutokkurassa kuuntelin uuden sisäministerin haastattelua radiosta. En ole kovinkaan vakuuttunut, mutta niin moni muu on. Ehkä se riittää, tai sitten ei.

Tyyntä

Sunnuntaiaamu on kaunis ja lämpimähkö. Yöuni oli riittävä, vaikka jossakin vaiheessa yötä lähiseudulta kantautuikin kotikaraoken ääniä - tänä vuonna paljon vaimeammin kuin joskus taannoin. Hyvä tuuli alkoi jo heti herättyä. En päättänyt olla hyvällä tuulella, se vain tuli yllättäen ja tilaamatta. Ihmeellistä.
Eilen kudoin ja purkasin ja kudoin ja purkasin ja kudoin. Tänään yritän kutoa enemmän, sillä muutenhan tässä käy kuin Hölmölässä.

Juhannusaamuna

Juhannus

Minä avaan syömmeni selälleen

ja annan päivän paistaa.

Minä tahdon kylpeä joka veen,

ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus,

ja juhla ja mittumaari,

ja jos minä illoin itkenkin,

niin siellä on sateenkaari.

- Eino Leino -

............................

Juhannusaattona saunottiin pitkän kaavan mukaan, syötiin suklaata ja churroja ja valvottiin pitkään. Jos lipuntarkastaja olisi mennyt ohi, hän olisi huomannut, että ihan oikeaoppisesti on siniristilippu salossa - ei kylläkään liehunut, vaan tyynen sään takia vaan olla möllötti. Jos alkoholitarkastaja olisi mennyt ohi, hän olisi huomannut, että ihan vaan teetä juodaan. Jos televisiolupatarkastaja olisi mennyt ohi, hän olisi huomannut, että televisio on ahkerassa käytössä.

Kaunis on luomakunta

Olen yhtä uskollinen kuin Keskisuomalainen. Lehti julkaisee joka vuosi saman piirroksen juhannuksena. Minä julkaisen nyt kolmatta kertaa saman runon, kun se vain kuuluu niin jokaiseen juhannusaattoon.... Viettäkää oman näköisenne juhannus, missä sitten olettekin - Ilomantsissa tai Ilmajoella, Ivalossa tai Iniössä.

Suvisia suruja (Larin-Kyösti)

Maantien vartta mä vaellan ja kaunis on luomakunta,
töllin töyräillä yrtit tuoksuu ja sataa kukkaislunta.

Vihreän viileän oksan alta näen sinisen taivaan kaistan,
lähteensilmässä jalkani kylven ja polkujen marjoja maistan.

Keltavarpunen aidalla hyppii ja eelläni näyttää tietä:
No etkös tililili, etkö tuliluli, mittumaaria vietä!

Hyttyset, hetken heiluvat lapset, ne alkavat purpuriansa.
Päivän paisteessa hyörii ja häärää ahkera muurahaiskansa.

Käki se korvan rannasta kukkuu kuin mittumaarina aina.
Sinisellä oksalla, sinisessä salossa, ei sitä huolet paina.

Keltavarpunen aidalla hyppii ja eelläni näyttää tietä:
No etkös tililili, etkö tuliluli, mittumaaria vietä!

Kylän ohi kulkeissa tuttuja löydän ja heitän ne huolet liiat.
"Saakos kulkuri kurkistaa, miten pitkät täällä on piiat?"

Huomisen huoli se sydäntä painaa kuin viime syksyn lehti
suuressa saatossa suviset keijut jo sydämeni tarhaan ehti.

Maantien vartta mä vaellan ja kaunis on luomakunta,
töllin töyräillä yrtit tuoksuu ja sataa kukkaislunta.

Valokuvatorstain 213. haaste

Juhannuksen kunniaksi tämän viikon haasteenamme ovat taiat.

Pianismia

Tänään tulee kuluneeksi 42 vuotta siitä, kun menin ensimmäiselle pianotunnille. Juhannusaattona-69 pappilan puiston juhannusaattojuhlassa sovittiin asiasta ja heti ensimmäisenä arkimaanantaina menin innokkaana Jämsälle oppiin. Siitä se pianonsoitto sitten alkoi ja jatkuu edelleen, sillä nyt on harjoittelun alla vaikea blueskappale...

Eilen oli kiireinen päivä virastossa. Ehdin kuitenkin tehdä kaiken, mitä pitikin. Ja tänään sitten tuntuu ihan lauantailta. Samaa sanoi petivieruskaverikin aamulla, kun aitassa heräiltiin.

Makroviikot /13

Aihe: KESÄ

Sateenkertomista

Eilen mies kävi luovuttamassa yhden pussillisen verta. Oli kuulemma ollut neljäskymmenes kerta. Samalla reissulla minä kävin luovuttamassa rahaa Iittalan myymälässä - moneskohan kerta oli?
Ostin himoitsemani Kulinara-sarjan (Rörstrandia) salaattiastiaksi hyvin soveltuvan kahden litran kulhon ja sitten kaksi lasia vuodelta 1948. Göran Hongellin Aarnet on nimetty pilsnerilaseiksi, mutta en nyt sitten alkanut pilsneriä kotiin ostamaan, kun oluttakin kerran oli... - Iltaruokana meillä oli erittäin hyvää salaattia ja olutta uusien astioiden kera ja miehellekin esittelin astiaostokseni vasta käyttössä. Piti molemmista tosi paljon. Ja ruoasta ja juomasta.

Tämä keskiviikkokin on alkanut sateisena. Katot ropisevat. Kohta ropisee kahvinkeitinkin, mutta ei paljon, kun se on MM. (Hups, tuli melkein mainos!)

Seis, kesäpäivä! (= 21.6. klo 20.16)

Viraston maanantai oli asioilla sopivasti täytetty. Ihmiselämän kaaren alkua ja loppua tuli käsiteltyä, kun sovin yhden hautauksen ja merkkasin yhden kasteen kirjoihin/koneelle/tietojärjestelmään. Ynnä muuta. Puoliltapäivin pidin tonnikalapestopastan mittaisen tauon. Iltapäivällä sitten iski kahvintarve ja laiskuus samalla kertaa, joten menin ostamaan valmista kahvia jäätelökioskilta samasta pihasta - viraston puhelin taskussa. Sain vinkin, että naapurikojusta saa ilmaista vapokahvia. Rahat säästyivät ja kävelin kahvimukin kanssa takaisin töihin.

Kaikkihan (?) tietävät, että takerrun kaikkiin sanomisiin. Tahattomiin huvittavuuksiin kun törmää aika usein. Tässäpä uusin... Radio-ohjelmassa esiteltiin haastateltava seuraavasti: Hän on ammatiltaan opettaja, mutta myös tenori. :)

Luetteloa

Sunnuntaihin kuului monta tosi kivaa asiaa. Tästä niistä muutama:
- mannapuuro tummista mannaryyneistä + raparperisoppa
- ehkä-parhaiten-ikuna-onnistunut patonki (mausteena juustoraastetta ja yrttimaustetta)
- Hitchcockin Rebecca
- unisukka ykkösen kutominen valmiiksi asti peräti kaksi kertaa
- raparperivalujen onnistuminen
- sopivasti sateen ja auringon vuoropuhelua
- päärynäpiirakan jämät
- saunominen pitkällä kesäkaavalla

Maanantaiaamu on sateinen ja aika pimeä. Kymmeneksi menen töihin eli virastoidun. En aio kuitenkaan arkistoida itseäni.

Rustiikkia ruokaa

Torstaista lauantaihin asti saatiin pitää kesäapumiestä ja eilen illalla sitten vietiin tyyppi junalle. Laittoi eilen tosi hyvää ruokaa eli rustiikkia uunivuokaa ja soijalisuketta. Seurasin kokkailua samalla, kun tein salaatin kaveriksi ja paistoin syrnikkejä jälkiruoaksi. Loppupäätelmä: Hyvää aviomiesainesta...
Eilinen elokuva oli Huuma (Body Heat) vuodelta 1981. William Hurt ja Kathleen Turner näyttelivät pääosia aika mitäänsanomattomassa trillerissä, jossa hiki näyttelee kyllä kolmatta pääosaa - sori vaan Richard Crenna!
Tänään ollaan ulkona, jos sää sallii. Tänään laitetaan hyvää ruokaa. Tänään katsotaan ainakin yksi elokuva. Tänään nautitaan meistä.

Kansallinen rapsupäivä

Perjantai oli raparperipäivä, jos joku. Aamulla nyhdin maasta kymmeniä varsia, sitten siivosin ne, pilppusin isoon astiaan, laitoin minigrippusseihin talveksi ja olin itseeni tyytyväinen. (Osasta keitin kattilallisen raparperisoppaa ja tein myös ison raparperipiirakan.) Kaikkein isoimmat lehdet otin talteen ja illalla sitten mies sekoitti minulle säkillisen kuivabetonia veteen ja itse jatkoin siitä - tein kolme isoa betonivalua, jotka nyt on muovin alla kuivumassa pihalla. Saa nähdä, onnistuiko. Uusia ideoitakin tuli roppakaupalla lisää...
Viikonloppuna ei ole mitään aikataulutettua ja aion olla semitunnollinen perheenäiti. Ehdin varmasti kuitenkin myös lukea ja kutoa ja nauttia.

Neulegraffiti 9 / M

Kesän kunniaksi piti kutoa tolpalle villavaatteen tilalle puuvillavaate...

Kuka melkein voitti?

Touhukas torstaipäivä päättyi saunomiseen, raikkaaseen booliin ja hyvin originelliin jordanialaiseen elokuvaan ´Kapteeni Abu Raed´. On odottanut hyllyssä katsomista jo pitkään. Kertomus auttamisesta ja inhimillisyydestä, suosittelen.
Eilen kuuntelin Sari Roman-Lagerspetzin ja Miikka Ruokasen keskustelua radiosta. Haastattelija mainitsi, että Ruokanen melkein voitti arkkipiispan vaalin. Aika erikoinen ilmaus! Jatkoin ajatusketjua. Entäs sitten Kari Mäkinen, hänkö melkein hävisi arkkipiispan vaalin... Voiko myös sanoa, että kuollut ihminen melkein jäi henkiin. (Seuraavaksi sitten odotammekin, ketkä voittavat ja häviävät Kuopion ja Espoon piispamittelöissä... Kummallekin paikalle odotetaan samanhenkistä seuraajaa. Ainakin minä odotan.)
Perjantaipäivä on varmaankin puuhakas ulkotöissä ahertaville miespuolisille anteroille. Minä lupasin huolehtia tupatöistä.