(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

perjantai 22. lokakuuta 2010

Perjantaipössis


Virastotuurauksen viimeinen viikkotyöpäivä, joka oli alusta ja lopusta kiireinen - välillä oli aikaa syödä puuroa ja lukea Kotimaata. (Huom, ei yhtä aikaa.) Tuo työ on sitten mukavaa ja palkitsevaa, vaikka totuuden nimessä sanottakoon, että palkka on aika vaatimaton...

Aamulla kuulostelin keliä ja uskaltauduin kuuteen pakkasasteeseen fillarilla. Ajoin hieman varovaisemmin kuin yleensä ja totesin tienpinnan olevan ihan ookoo. Harmi vaan, että valitsin käsiin täysin väärät vermeet - kirjoneulelapasissa sormia paleli ihan simona. Tiesi sitä, että sormien sulattamisessa perillä srk-kodilla meni aikaa jonkin verran. Sulivat kyllä itsestään ilman uunia, kuumaa vettä tai puhalluslamppua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti