Osallistuin eilen hiljaiseen mielenilmaukseen, sillä mielestäni jokainen pienikin teko ja tunnemaailman positiivinen värähtely on tarpeen tänä aikana, jolloin kirkkojen jäsenrekisterit pienenevät ja monelle ihmiselle kerrotaan suoraan, millainen hän ei oikeastaan saisi olla. - Meillä Laurilan pihalla oli kaksi kakkuvuokakynttilää palamassa pitempäänkin kuin tuon puolen tunnin ajan, iltamyöhällä vielä näkyi valoa.
Yö yllätti täysin, sillä tänä aamuna oli (taas) talvi. Omenapuiden oksat pullistelevat lumilihaksillaan ja postinhakureissun tehnyt mies oli joutunut lapioimaan postipolun ihan tosissaan. Varastosta on haettava talvikengät - pipot, lapaset, kaulahuivit ja paksummat pompat onkin jo valmiina eteisen naulakossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti