(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Onnea, isät!


Hyvää isänpäivää ensinnäkin isä-Erkille tuonilmoisiin ja sitten elämäni miehelle, josta tuli isä ensimmäisen kerran joulukuussa 1984. Iltapäivällä on luvassa juustokakkukahvit ja hieman lahjomista.
Marraskuinen sunnuntai on valvomisen sunnuntai, mutta unta riitti kyllä meillä tosi hyvin. Ehkä kyse onkin jostakin muusta jutusta. Sunnuntai on vaihteeksi työpäivä ja keikka kutsuu. Onneksi pääsen kotiin jo ennen puoltapäivää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti