(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

lauantai 19. marraskuuta 2011

Onnea, Liisa!


Hyvää Liisan päivää kaikki te liisat! Jos Itella toimi niin kuin pitikin, sai rakas kuopus onnittelut postilaatikkoonsa eilen. Pilven päälle huikkaan toiset onnittelut ja muistan sen, kuinka syksyllä-82 tunnemaailmassa myllersi niin paljon, että unohdin lähettää äidille kortin irl ajoissa... Nämä on nyt niitä aikoja. Niitä aikoja, joista puhutaan. Niitä aikoja, joista vuosi vuoden jälkeen riittää puhumista. <3
Hain kirjastosta eilen muutaman käsityölehden ja sain sieltä oivan joululahjavinkin. Aloitin eilen kutomisen ja pääsinkin aika pitkälle. Sitten meni joku juttu väärin ja harmitti. Otin sitten illan elokuvan (Pitkät jäähyväiset) ajaksi sukankutimen työn alle - siinä nyt ei enää oikein mikään voi mennä väärin...

1 kommentti:

  1. Kiitos tiedosta, nyt näkyy kommenttiloota. :)

    Minä en saa jostain syystä kutimia käteen. Nyt olisi aikaa neuloa, mutta en saa aikaiseksi.

    VastaaPoista