(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Äidit


Tämä on se päivä, jolloin moni äiti kääntyilee sängyssään teeskennellen nukkumista ja odottaa sitä, että onnittelukuoro tulee paikalle herättämään sankaria.
Tämä on se päivä, jolloin moni äiti huokaisee pariin kertaan (sisäänpäin ja varovasti) nähdessään keittiön aamuisen sekamelskan.
Tämä on se päivä, jolloin moni äiti tuntee riittämättömyyttä omasta äitiydestään ja kärsii korulauseista.

Oma äitini kuoli jo reilut 15 vuotta sitten, joten sain tuntea hänet vain vajaat 35 vuotta. Suhteemme oli varsin särmikäs koko ajan - kaksi vahvaa oinasta sanaili monesta asiasta. Mutta kaipaan äitiä, jolta olisin kysynyt neuvoja. Kaipaan äitiä, jolta olisin vuosi vuodelta kysynyt enemmän.

Minä olen nauttinut siitä, kun olen saanut olla äiti kahdelle mielenkiintoiselle ja haastavalle lapselle. Kiitos miehelleni, kun autoit tekemään minusta äidin.,,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti