En ole koskaan ollut (tai ehkä pitäisi sanoa: en ainakaan tähän mennessä ole ollut) mikään pihanrapsuttaja. Pihalla kuitenkin on ihana olla - ihan vaan olla ja miettiä vaikkapa sinisiä ajatuksia...
Pihan yksityiskohtia on joko mietitty tarkkaan tai sitten ne ovat tahattomia. Sama tilanne lienee jokaisella pihalla. Oma pihamme on muotoutunut vuosien kuluessa ja elää jatkuvasti. Tämän viikon perjantaina Petäjävedellä asumisemme saavuttaa täysi-ikäisyyden, joten vuosia on kulunut muuallakin kuin pihalla.
Sininen mietiskelypenkki keskellä metsää.
Tammisaarelaismallinen pikkukärry odottamassa kesäkukkia.
Nautin siitä, kun aurinko paistaa ja istun vaikkapa Kettulan portailla lukemassa. Vanhojen aikakauslehtien lukeminen, silppuaminen ja lopuksi paperinkeräyslaatikkoon vieminen ovat kesään kuuluvia asioita.
On kiva olla pihalla, ihan pihalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti