Eilen istuin junassa klo 16.15 - 17.34 ja 18.15 - 18.55. Tuon kahden junan väliin jäävän ajan olin Haapamäellä miettimässä muun muassa sitä, kuinka joskus aikoinaan tuo risteysasema on ollut täynnä elämää ja nyt se on melkein zombietilassa.
Kaivoin myös kameran kassista (yhdestä niistä kolmesta) ja nappasin muutaman kuvan. Tuo ovikin on auennut monta kertaa, mutta nyt taitaisi natista ja nitistä käyttämättömyyttään, jos joku "veeärrittenmies" (lasten määritelmä aikanaan) tulisi ja avaisi.
Aika on kulkenut monen asian ohi, tai jättänyt asiat paikalleen. Surullista ja totta.
Ennen ovat kirvesmiehet olleet kaunosieluja - tietämättään tai pakotettuina. Yhtä kaikki, tuokin koriste on erittäin kaunis yksityiskohta.Suosittelen katselemaan vanhoja ovia ja rakennusten koristeita. Jospa tämä viikko olisi oviviikko!
Sinulla on paljon kauniita kuvia blogissasi. Sinussa taitaa olla esteetikon vikaa... vaikka valokuvaajaksi asti. Siinä voisi olla keski-ikäisen naisen uusi aluevaltaus, tai ehkä olet sen jo vallannut?
VastaaPoistaKirjan teko meillä on kuitenkin edessä, kuten tiedät.
terveisin Päivi