(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Harmoniaa



Eilisen liikuntana oli reipas kävely kylälle ja takaisin. Matkaa kertoi askelmittari kertyneen yhteensä 7,08 km ja aikaa kului 70 min. Monta kärpästä yhdellä iskulla, kun tuli liikuttua, säästyi bensaa, eikä tullut saastutettua luontoa. (Yksi huumorintajuinen työkaveri totesikin, että sädekehä kasvaa kyllä koko ajan ja lupasi sitten sanoa, kun se turpoaa niin pahasti, että menen sen voimasta ihan koukkuun...)

Illan ohjelmassa oli sukankutomista, telkkarin katsomista (mm. Suurin pudottaja, Ilman kavaluutta 1/4) ja saunomista. Leppoisaa harmoniaa, joka monia saattaa kyllästyttää, mutta josta minä ammennan voimaa ja jaksamista.

Eilen tuli muuten kuluneeksi neljännesvuosisata siitä, kun esikoinen sai nimekseen Jyri Antero - siihen asti oli kulkenut vain hellittelynimillä kunnon venäläiseen tyyliin. Sinä talvenakin oli kovia pakkasia ja lasta ei voitu viedä ulos moneen viikkoon.

2 kommenttia:

  1. Samanlaisia muistoja: Esikoisemme Hannan ristiäisistä tuli kymmenkunta päivää sitten 25 v. ja sen talven pakkaset muistan kyllä! Tapaninpäivänä oli vielä lumeton maa, mutta sitten tuli lunta ja todella pitkä kovien pakkasten kausi. Kului todellakin viikkoja ennenkuin vauvan kanssa saattoi mennä ulos. Kun pakkaset vähän lauhtuivat ihmiset sanoivat, että on mukavan lämmin sää, vaikka pakkasta vielä oli reilusti toistakymmentä astetta.

    VastaaPoista
  2. Ehkä kovat pakkaset kulkevat 25 vuoden sykleissä...

    VastaaPoista