Aika monet muutkin olivat liikkeellä tänään. Kierreltiin muutamat kirpparit, parit prismat ja sitten tultiin kotiin ja ensimmäiseksi kuumana päivänä tietysti keitettiin kahvit/teet... Omituinen maneeri, samoin kuin saunominen hellepäivän päätteeksi. Mutta en luovu kummastakaan, kirveelläkään.
Hermannilta heinään, niinhän se oli... Mummolan kesistä muistan kuuman heinäpellon tuoksun, vaarin touhukkuuden, rekisteriinlaittamattomantraktorin putputput-kyydin (nopeasti kylätietä, ettei vain virkavalta näe!) ja sen, kuinka toivoin kesän jatkuvan ikuisesti...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti