Lamppilaisia

Ensimmäinen työviikko on sompailtu ja tänäänkin oli semivilkas päivä. Kirjoitin muutaman sukuselvityksen, sovin yhden kasteen, kerroin Vanhan kirkon häävaraustilanteesta koskien kesää 2011, söin hyvän leipäjuusto-tomaatti-luumu-cashewpähkinäsalaatin ja join vain yhden vajaan mukillisen kahvia. Ynnä muuta virastosälää tietysti tuli tehtyä päivän mittaan.

Keskiviikkoiltana olin kesämusiikkitilaisuudessa kuuntelemassa uudempaa ja vanhempaa kansanmusiikkia. Parkkipaikalla konsertin jälkeen sitten bongasin ulkonäöltä tutun naisen, jolle huikkasin: Oletko vanhoja lamppilaisia? Nainen pysähtyi, vastasi olevansa ja minä sitten kerroin, kenen tyttöjä arvelen hänen olevan ja oikeassa olin. Entinen Jämsän Leenahan se siinä. Muisti minut, kun Laaksosen Marjattana itseni esittelin. Mukana oli mies, joka tuli paiskaamaan kättä ja sanoi olevansa Purasmaan Antti. Muistin, että isänsä Kaarlo Purasmaa oli ennen Toholammilla apteekkarina - eli maailma on pieni! (Ja Eila Kaisla vielä pienempi, mutta tätä vitsiä ei ymmärrä kukaan muu kuin minä ja hemmo ; ehkä niin onkin parempi...)