Omppusosetta kertyi kattilallinen ja huomasin tänä aamuna, että taas oli Vanhalla Omppupuulla ollut yöjoogaharjoitus tms, kun oli venytellyt puun alle pudokkaita. (Hathaa, oletan. Nuoremmilla puilla astangaa.)
Heräsin sateen ropinaan. Talo on hiljainen. Aamukahvi on vielä keittämättä. Rakastan hitaita aamuja, kun ei ole kiirettä mihinkään ja saa hiiviskellä yöpaitaisena huoneesta toiseen. Keittiön pöydällä palaa isossa lasipurkissa valkoinen kynttilä - se on tällaisen sadepäivän majakka keskellä isoja harmaita pilviä. Sytyttäessäni kynttilän ajattelin ihmisiä, joilla on elämässään harmaita pilviä. Jaksamista...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti