Vettä sataa. Lumikinokset hupenevat. Viime yönä oli lumibuddhalta tipahtanut pää eli se on nyt kuin mestauksen jäljiltä. Ilma on sumuisenharmaa.
Sain eilen kudottua sen palmikkomyssyn valmiiksi ja sormet syyhyävät jonkin uuden työn aloittamiseen. Syystalvella aloitettu poncho näytti helmineuleineen liian hienolta ja se on nyt purettu. Aloitin tavismaisempaa, mutta en ole siihenkään ihan tyytyväinen. Luultavasti kolmas kerta sitten toden sanoo...
Kiharapäinen esikoinen on ollut meillä seurana nyt muutaman päivän. Tänään lähtee pois tapaamaan sitä, jolla on kukan nimi. Tunnen pakahduttavaa myötäiloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti