(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Keskiviikkoilua


Laurilan keittiön valtiatar Paratiisinsa keskellä. Asennossa päättäväistä uhoa.Tyypillinen oinas, keski-ikäinen matroona.

Virastossa oli semivilkas päivä. Päivä loppui jo kahden aikana ja ilmastoinnin teho alkoi olla yhden maissa aika vähäistä, joten ei tarvinnut kärvistellä kuin tunti trooppisessa huoneessa. Ei ollenkaan paha. Huomisen huippuhellepäivän olen mieluusti kotosalla... Tunnen tavatonta myötätuntoa kaikkien niiden puolesta, jotka joutuvat huomennakin rehkimään konttoreissa ja toimistoissa. Ehkä ajatus talvesta, lumituiskusta, paukkupakkasista voisi auttaa jaksamaan. - Itse asiassa äärimmäisyyksien ihmisenä nautin sekä kylmästä että kuumasta. Kiitos ja anteeksi.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti