Unikeonpäivänä nukuttiin vähän yli seitsemään asti. Ruokakaupassa oltiin jo ennen kahdeksaa ja todettiin, että paras mahdollinen aika käydä ruokaostoksilla...
Päiväkahvikylään saatiin pieni tyttö isänsä kanssa. Isänsä on minulle aina ja ikuisesti se pikkuveli, jota oli kiva kiusata ja josta kuitenkin aina oli jonkinlainen huoli. Nyt hän tuntuu selviävän jo kyllä itsekin.
Pieni tyttö oli puhelias ja kiinnostunut kaikesta, mitä näki. Duploleikki sujui perheen vanhimman kanssa hyvin ja Tohtori Karhusen ja Tohtori Koirasen vastaanotolla kuului käyvän kaikenlaisia duploihmisiä kaikenlaisten epämääräisten vaivojen takia. Lääkkeeksi määrättiin salmiakkia, juustoa ja vettä - mielestäni erittäin hyviä rohtoja moneen vaivaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti