(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

tiistai 3. elokuuta 2010

Kissa vai killi

Eilinen työpäivä alkoi multivilkkaana ja jatkui sellaisena pitkään. Nautin asiakaspalvelusta, pulmien selvittämisestä, sukupolvien jälkeläispalapelien kokoamisesta ja myös ihan rutiinikonttorityöstä. On hauska tietää erilaisista asioista ja oppia aina jotakin uutta. - Iltapäivän viimeiset tunnit olivat hiljaisia ja luokittelen ne kyllä kitu- ja joutotunneiksi... Toisaalta viraston kaikki päivät ovat erilaisia ja joskus iltapäivällä voi iskeä ryysis ja kaaos samalla kertaa ja väkeä lappaa ovesta koko ajan. Joku pääsee asioimaan vasta oman työpäivänsä päätteeksi, joten yksi pitempi virastopäivä on varmaankin tarpeen.

Illalla kotona odotti miehen keittämä kasvishernekeitto, joka päihitti kauppojen purkkikeitot maullaan tuhat-nolla. Myöhemmin illalla sauna lämpesi, oli vihreää teetä ja Kotikatsomon Seitsemän. Aitta kutsui nukkujia ja minä ainakin sammuin kuin saunan (energiansäästö)lamppu saman tien. Mies kysyi, jaksanko sanoa kissa - en, siitä tuli killi. Niin väsynyt olin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti