(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

lauantai 16. tammikuuta 2010

Kudonnan pauloissa

Eilen kärsivällisyyttäni todella koeteltiin, kun illalla sukankutimen kanssa tuli pientä vääntöä... Huomasin yhden puuttuvan silmukan ja se oli puuttunut jo hamasta varren loppukerroksesta asti ja olin sentään jo aloittamassa kärjen kavennusta. Yritin korjata, kirosin, korjasin, kirosin ja sitten purin monenmonta kerrosta, jotta olin samassa varren loppukerroksessa ja sieltä se virhe löytyi. - Vähän myöhemmin illalla olisi tehnyt mieli vielä kutoa, mutta totesin, että nyt kudin saa miettiä, mitä pahaa on mennyt tekemään ja hävetä työhuoneen pöydällä. Ja se häpesi, luulen.

Tänään sitten jatkoin kutomista ja sain sukka kakkosen valmiiksikin. Uusi pari pääsi taas puikoille, sillä hyvän ystäväni ilmaisua lainaten: olen joutunut kudonnan pauloihin.

Eilen kävin lankaostoksilla parhaassa mahdollisessa liikkeessä eli Poppelissa. Ostin parit sukkapuikot, yhden pyöröpuikon ja virkkuukoukun. (Kaikki bambuversioina.) Lisäksi pari kerää näin kaunista lankaa.

3 kommenttia:

  1. Joko Poppelissa alkoi näyttää neulekahvilalta? Fabel on yksi mun lemppareita :) Ja kurjaa, että sukka vastusti, mutta hyvin kesytetty :)

    VastaaPoista
  2. Oli siellä ainakin järjestys hieman muuttunut viimekertaisesta ostosreissustani...
    Fabelia on ihana kutoa, joten lempparilanka siitä taitaa tulla!
    Sen verran on sisua, ettei yksi sukka jää kesyttämättä...

    VastaaPoista
  3. Elämäsi kuulostaa tismalleen keski-ikäisen naisen mahdollisimman epäitsekkäältä elämältä siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille. Ihanaa, vaikka en itse neulomisen päälle ymmärräkään!

    VastaaPoista