Tuntuu siltä, että koko ajan odotetaan jotakin tapahtuvaksi - jotakin suurta, hienoa, yllättävää, jotakin juhlallista. Arki koetaan sitten vain pakolliseksi räpistelyksi siinä odottaessa. Olen yrittänyt kääntää omia ajatuksiani päinvastaiseen suuntaan ja arkiTM on se, jossa itse asiassa koko ajan tapahtuu jotakin. Se on kauppareissun tekemistä, ruuanlaittoa ja jonkin uuden reseptin kokeilemista, saunomista, teetä ja kahvia, joskus lasillinen viiniä. Arjessa on niin suuri voima, että sarasvuot ja hellstenit olisivat jo tuotteistaneet sen omaan käyttöönsä, jos huomaisivat elävänsä sitä kaiken aikaa. Onneksi meidän arkeamme ei ole vielä kaupallistettu, eihän?
keskiviikko 28. huhtikuuta 2010
Arjen juhlaa
Tuntuu siltä, että koko ajan odotetaan jotakin tapahtuvaksi - jotakin suurta, hienoa, yllättävää, jotakin juhlallista. Arki koetaan sitten vain pakolliseksi räpistelyksi siinä odottaessa. Olen yrittänyt kääntää omia ajatuksiani päinvastaiseen suuntaan ja arkiTM on se, jossa itse asiassa koko ajan tapahtuu jotakin. Se on kauppareissun tekemistä, ruuanlaittoa ja jonkin uuden reseptin kokeilemista, saunomista, teetä ja kahvia, joskus lasillinen viiniä. Arjessa on niin suuri voima, että sarasvuot ja hellstenit olisivat jo tuotteistaneet sen omaan käyttöönsä, jos huomaisivat elävänsä sitä kaiken aikaa. Onneksi meidän arkeamme ei ole vielä kaupallistettu, eihän?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti