Tämän viikon haaste on sitaatti:
"Aurinko laski. Se oli tehnyt pitkän päivätyön ja oli väsynyt. Kuu kipusi vuorostaan taivaalle ja jäi sinne oranssisena möhkäleenä. Ilta illalta sen valo oli vain voimistunut. Nyt se oli täysi, ja vain kuin ihmeen avulla se tuntui pysyvän veden yllä. Se oli kuin lyhty tai valtava karnevaalipallo, ja se hehkui ja näytti siltä kuin siitä olisi sinkoillut kipunoita tyynen veden pintaan. Laaja hiekkaranta oli hiljainen." Merja Otava, Priska (1959; WSOY 2001 : 5.)
%20(1).JPG)
Oi,nostalgiaa! Merja Otavan nuortenkirjat olivat kylämme sivukirjastossa niitä harvoja nuortenkirjoja, sillon kun minä olin varhaisnuori. Priska, sekä Minä, Annika ÄP, tuli luettua useampaan kertaan
VastaaPoistaOmassa hyllyssä taitaa edelleen majailla ainakin Priska... Nostalgisia muistoja heräsi minullakin!
VastaaPoistaOlen minäkin Priskan lukenut...
VastaaPoistaTuo kuva on hyvä keksintö.
Hyvä vastaus haasteeseen. Keltaisen ja sinisen oiva kontrasti...
VastaaPoistapappilan mummo ja Hihat: Kiitos!
VastaaPoista