Eilen katsottiin tosi upea elokuva (Neljä minuuttia, Saksa 2006), jossa päähenkilöinä olivat pianonsoitonopettaja ja murhaaja. Molempia yhdisti rakkaus musiikkiin. Schubertin As-duuri Impromptu oli myös pääosassa. Elokuvan loputtua vähän ennen puoltayötä kaivoin nuottikaapista Schubertit esiin ja soitin tuon Impromptun - aika hyvin oli vielä sormissa, vaikka en ole sitä vuosiin soittanut. Trio-osassa jopa ihmettelin sujuvuutta. - Tämä se on omakotitaloasumisen ihanuutta! Me like. Kerrostalossa en yöllä soittaisi.
Jälleen kerran ollaan torstaissa. Torstai on mielestäni hyvin positiivinen päivä. Keskiviikon koen mitäsattuuvälipäiväksi, torstaissa on jo häivähdys tulevasta viikonlopusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti