(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Vapaa


Lauantain työpäivä oli mukava, vaikka kappeliasialla oltiinkin. Kirsin mummu haudattiin ja surijoita riitti monessa polvessa. Mukavaksi päivän teki kuitenkin se välittömyys ja ystävällisyys, joka kappelilla ja muistotilaisuudessa vallitsi.
Kotona mies oli vaihtanut uudet verhot olohuoneeseen, tehnyt ruokaa ja leiponut pellillisen omppupiirakkaa. Hyvä oli tulla kotiin ja tunnin kuluttua Kotikadullekin.
Tänään on niin vapaapäivä, niin vapaapäivä. Nukuttiin yhdeksään asti ja lorviessa meni vielä aikaa lisääkin. Kello on yli kymmenen, eikä aamuteetäkään ole juotu. Taitaa tulla ihan löperöpäivä, mutta so what...

2 kommenttia:

  1. Ihana mies sinulla. Löperöpäiviä tarvitaan aina välillä, nauti!

    VastaaPoista
  2. Heljä: Niin on... Nautin kyllä ihan täpöllä vapaasta päivästä!

    VastaaPoista