Tästä kesästä olen nauttinut niin, että uskon säilöneeni talven varalle paljon auringonpaistetta, aamukastetta, päivänkehrää, iltaruskoa ja yöperhoslentoa. On ollut ihanaa vaan istua pihalla laiskana ja ajatella sinisiä ajatuksia sinisen "mökkikylämme" edessä... Rikkaruohojen nyppiminen ei ole koskaan kuulunut lempipuuhiini ja voin tunnustaa kitkeneeni tänä kesänä varttitunnin ihan oma-aloitteisesti yrttimaata ja sitten poimineeni kukkapenkin häirikkökasvit kukkamaljakkoon kerran - kait sitä voitaisiin kutsua eräänasteiseksi kitkemiseksi.
Pahoja ajatuksia voisi yrittää kitkeä mielestä muulloinkin kuin kesällä. Itse syyllistyn moisiin ajatuksiin läpi vuoden ja pahoja puheita siihen vielä lisäksi. Negatiivista tiedonsiirtoa pahimmillaan, jos se pitäisi ilmaista hienosti - samaa sarjaa kuin uteliaisuuden kutsuminen tiedonhaluksi. Hienoilla sanoilla kuulostavat muka paremmilta teoilta, mutta huonoja juttuja kuitenkin. Jospa sitä syksyllä yrittäisi ryhdistäytyä ajatusten suhteen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti