(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

torstai 16. heinäkuuta 2009

Mittareita














Olen aina pitänyt itseäni epämatemaattisena ihmisenä - koulussa ensin osasin matematiikkaa, mutta sitten algebra ja etenkin geometria saivat pääni niin pyörälle, että huh. Numerot todistuksessa laskivat kuin lamppilaisten lehmien hännät ja arvelin, etten ikupäivänä tule matematiikan kaavoja tms tarvitsemaan.

Vaan olenpa tarvinnut koron kaavaa, kilometrivauhdin laskemiskaavaa ja montamonta muuta... Kaiken muun lisäksi olen hullaantunut erilaisiin mittareihin - askelmittari, fillarin mittari, kuntopyörän mittari, sykemittari, (vaaka, no joo) ja pidän tilastojen tekemisestä. Osaan esimerkiksi kertoa, että 1.6.2008 - 31.5.2009 harrastin kuntoliikuntaa kaikkiaan 22829 minuuttia eli 380,48 tuntia. (Fillarointia, spinnausta, kävelyä, hölkkää, joogaa.) Heikoin kuukausi oli ollut huhtikuu, jolloin podin flunssan alku-, keski- ja jälkimaininkeja (vain 15,34 tuntia).

Ihmisiä en sitten haluakaan mitata mittareilla, vaan teoilla/sanoilla/tavoilla. Ja se on sitten kokonaan oman postauksen arvoinen juttu se!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti