Kuluvan puolen vuoden aikana olen oppinut näkemään pieniä asioita tarkemmin kuin ennen. Syy on tietysti hyvän kameran ja minussa jo vuosikausia-uinuneen-valokuvaajamielen. Tuntuu siltä, että yksityiskohtia on aina ja aina vaan enemmän ja edelleen omalla pihalla... Puolen hehtaarin tontti ja neljä vuodenaikaa ovat aika lyömätön yhdistelmä!
![](//3.bp.blogspot.com/_cfqL7HF2arM/SuBVIebrLDI/AAAAAAAAA-k/OrWPCLwSrEs/s400/kollaasi+lokakuu.jpg)
Käden vakauden harjoitteleminen tekee hyvää kärsimättömälle oinasluonteelleni. Jatkan harjoituksia lähes päivittäin.
Yritän elää tässä ja nyt - en huomisessa, en eilisessä. Ehkä näin on aikaa paremmin huomata, nauttia ja ihmetellä. Toivottavasti ikinä en kadota ihmettelemisen ihanaa maailmaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti