(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Kirkon synttäreillä

Kuntamme uudempi kirkko vietti tänään synttäreitä, kun 130 v oli tullut mittariin. Pitkän messun jälkeen oli juhlakahvitilaisuus, jossa oli leipomiani pipareita tarjolla (sekä kahvia ja täytekakkua) ja olihan minulta sinne tilattu runo.

Salmentauksen mäki
on syyskuisena sunnuntaina tupaten täynnä.
Mitä ihmettä,
kysyy kulkumies,
ettäkö pyhäpäivä?
Mustapukuinen väki heristää satoja sormia
ja
keskittyy vakavin ilmein.

Salmentauksen mäellä
on kaksi kolmannesta sisällä,
yksi ulkona.
Mitä ihmettä,
kysyy kulkumies,
ettäkö uusi kirkko?
Mustapukuinen väki keskittyy vakavin ilmein
ja
veisaa.

Salmentauksen mäki
täyttyy entisestään.
Mitä ihmettä,
kysyy kulkumies,
ettäkö pidot?
Mustapukuinen väki heristää satoja sormia
ja sanoo:
Vain kutsuvieraille.

Mitä ihmettä,
kysyy kulkumies,
ettäkö kirkossa?
Ja vain kutsuvieraille?

Ohi kulkee Perenius,
taputtaa miestä olkapäähän.
toteaa lempeällä äänellä:
Joka pyhä,
joka pyhä.

4 kommenttia:

  1. Voi, meillä jäi kirkkokahvit väliin, kun messu oli tosiaan pitkä ja pojat alkoivat olla turhan levottomia :( Mahtoi olla makoisia pipareita :)

    VastaaPoista
  2. Helena sanoi tarjoavansa niitä kirkkopipareita vielä muissakin tilaisuuksissa... :)

    VastaaPoista