(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

lauantai 5. joulukuuta 2009

Mausteinen talo

Yhden taikinan verran leivottiin eilen pipareita. Talo tuoksui neilikalta, kardemummalta, inkivääriltä, kanelilta. Päätimme kutsua tästä lähtien ko. taikinan pipareita Peltokallion pipareiksi - onhan täällä ollut pappina joskus Liimatainenkin ja hyvä ystäväni leipoo Liimataisen pipareita. (Oma nimityksemme on vailla mitään tosipohjaa ja siksi niin viehättävä...)

Oravan seikkailut lintukotomaailmassa ovat saaneet jatkoa. Meillähän on lintulauta, jonka katolle orava tapasi kiivetä syömään ja siinä siementen syömisen ohella puraisi aina silloin tällöin palan lintulaudastakin ja sitä emme oikein hyväksyneet. No, mies laittoi lintulaudan jalustaan muoviputken, jota pitkin orava ei ehkä pääsisi kiipeämään. Orava pääsi. Miehen seuraava siirto oli silikonispray ja putken käsittely sillä. Konsti tehosi ja orava ei päässyt enää ylös. Muutaman kerran saimme todistaa sitä, kuinka yritys epäonnistui ja orava mötkähti maahan. Nolona, kuinkas muuten. Hyppy-yritykset viereisestä koivusta lintulaudan katolle eivät myöskään onnistuneet... - Tänä aamuna orava sai kourallisen maapähkinöitä lintulaudan juurelle. Mies heltyi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti