(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Hyvää naistenpäivää!


Naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran sata vuotta sitten. Suomi ja naistenpäivä kohtasivat muutamaa vuotta myöhemmin eli 1914. Mummuni Tyyne Katariina Tiehaara oli silloin kuusitoistavuotias tytönhuitukka ja toinen mummu Ida Isosaari kahdenkymmenenseitsemän ikäinen neiti. Samaisen vuoden joulukuussa Idasta tuli Otto Laaksosen vaimoihminen.

Onko kivaa olla mies? Näin kysyi vuosia sitten perheen pikkutyttö. Ehkä asetan kysymyksen nyt toisin: Onko kivaa olla nainen? Vastaan siihen itse: On. On kivaa olla osana pitkää sukupolvien ketjua ja naiseuden syvintä graalinmaljaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti