(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

torstai 20. toukokuuta 2010

Kesän proosaa


Reissupäivän jälkeen on hyvä vaihteeksi viettää kotipäivää ja keskittyä huushollaukseen. Sitä proosallista, mutta nautittavaa arkea - tiskikoneen tyhjennystä ja täyttämistä, pyykkitouhua, tavaroiden laittamista oikeille paikoille ja talon järjestelyä vähempikasaiseksi. Minä olen aina ollut luonteeltani arki-ihminen, vaikka töiden puolesta pääsen/joudun juhliin. Arki on minua varten ja minä arkea varten. Pitäkööt juhlaihmiset juhlansa, leijonat makeiskorinsa ja puolueettomat humanistit korulauseensa... (Sorry vaan, Aulikki Oksanen - se vain lähti menemään noin!)

Arkipäivän voi kruunata vaikkapa päiväkahvihetkellä Pupulan edessä tai Kettulan rappusella. Ei huonompi kruunaus tasavaltaisessa Laurilassa!

Jk. Ja tällaiseen päivään sopii musiikiksi ´Super-Marjatan maailmanpelastuslevy´, jonka ainoan kappaleen muuten omistan, kiitos kuopuksen!

2 kommenttia:

  1. Innostuinpa lukemaan vähän enemmänkin, tuo "arki on minua varten" koukutti vastaamaan. Pidän lukemastani ja näkemästäni!

    VastaaPoista