Jostakin jää aina lauseita omaan kielenkäyttöön ja jostakin kumman syystä niistä sitten tulee lentäviä - ainakin perhepiirissä. Veri on vettä sakiampaa on lapsille tuttu ukin lause, sitten onhan näitä... Se on mun, sano Eenokki akkaansa./ Nakalla vai terällä? / ...sitten kun muori palaa Köyhältäjoelta.
Ehkä käytetyin ja absurdein on kuitenkin lause, joka muotoutuu joka kerta hieman erilaiseksi kohteesta riippuen. Pienet esimerkit sallittaneen, sallitaan:
- Kyllä mä oon väsynyt.
- Äitis oli väsynyt, kun sut sai.
- Mitä tuo itkee?
- Äitis itki, kun sut sai.
Eli siis lause on Äitis..., kun sut sai. Sopii usein ihan hyvin, mutta ei ollenkaan aina. Hauskinta ja yllättävintä siinä on absurdius. (Äitis oli absurdi, kun sut sai.) Suosittelen kokeilemaan. (Äitis kokeili, kun sut sai.)
%20(1).JPG)
Olikos se viime vai toissa kesänä kun iskä lupasi hakea mulle kantterellejä, hän koska hän tiesi tarkalleen missä ne oli. Jahkattuaan aikansa totesi lähtevänsä nyt eikä 15. päivä. Johon huomautin päivän olevan juurikin se 15. päivä. :D
VastaaPoistaTuo sanonta liikkuu nyt koululaisilla muodossa 'Isäs oli, kun sua teki'. Sinällään hauska, mutta jatkuvasti toistettuna myös erittäin ärsyttävä!
VastaaPoistaAika hauskaa, kun matriarkaalinen ja patriarkaalinen muoto vaihtelevat!
VastaaPoista