Kymmenen parhaan listauksessa mainitsin kutimen ja tosiaankin puikot ovat syksyn pimetessä kilisseet (haaveilen bambupuikoista, jotka näin eilisessä kokouksessa vastapäätä) kiitettävästi. Olen käsityöihmisenä tyypillinen oinas eli innostun aloittamaan kaikenlaista ja kaikki ei läheskään tule valmiiksi... No, olen minä aikanani kutonut kummallekin lapselle hullunhauskankirjavat villapuserot, useamman kaulahuivin, sukkiakin joskus (mutta nyt pitäisi verestää niitä taitoja ja lähteä siis ihan kantapäästä...), lapasia, virkannut liinoja, pitsiä ja "ikkunatauluja". Syksy ja langat kuuluvat yhteen kuin nenä päähän.
Nämä kahdet ranteenlämmittimet kudoin viime ja tällä viikolla. (Lanka: Novitan Polkka) Eilen sain kiitosviestin kuopukselta pohjoisesta, jolle lähetin valmistuneet lämmittimet yllätyspostina. Säärystimet on seuraavana kutomislistalla...
Sitä ennen kudon kuitenkin itselleni syksynvärisen kaulahuivin. Lankana on Novitan Marjaretki ja siitä Lakka. Lampilla syntyneenä ja nuoruusvuodet eläneenä langan nimi on tietysti Lintti! Kaulahuivi valmistuu aika hitaasti, mutta eilisessä pitkässä kokouksessa se edistyi jonkin verran. (Ensimmäistä kertaa uskaltauduin kutimen kanssa kokoukseen ja hyvin meni. Terveisiä vaan tunnin ajomatkan päähän Ahkeralle Kokouskutojalle!)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
:D
VastaaPoistaMinä en osaa kutoa, mutta harrastin muutama vuosi sitten servettien laskostamista kokousten aikana (keittiön naisten jouluapuna). Parhaassa kokouksessa tuli taiteltua reilut 600 servettiä.
VastaaPoistaTuo kudin on kyllä vähän diskreetimpi...:)