Tänä aamuna laulatin Eläkeliiton lauluryhmää - ristimme ryhmän jossakin vaiheessa Ikiviuhkoiksi, kun jokin iki-sana piti saada kuvaamaan laulavaisia eläkeläisiä. Tänään lauloimme kolmea laulua, joissa jokaisessa puhuttiin jostakin linnusta. ( Juha Vainio: Kotkan poikii ilman siipii, Kai Hyttinen - Vexi Salmi: Kurki, Veikko Samuli - Juha Vainio: Laulut kun kuolevat. Kolmannessa laulussa puhuttiin joutsenista.)
Vanhemmat ihmiset oppivat siinä kuin nuoretkin, mutta aikaa kuluu vaan vähän enemmän. Aika vaikeitakin lauluja olen Ikiviuhkoille vienyt laulettaviksi ja jokainen laulu on kyllä opittu - ennemmin tai myöhemmin. Kerran yhden opitun laulun kohdalla totesin olevani ylpeä heistä ja reaktio siihen oli aika yllättävä; silmäkulmat kostuivat monella. Ilmeisesti edustavat sitä ikäpolvea, joka ei kovin usein ole vastaavaa saanut kuulla...
Huomenna sitten on Mörrien vuoro. Mörrit on työkeskuksen laulupiiri, joka toimii kansalaisopiston puitteissa ja jota olen saanut vetää toistakymmentä vuotta. Mielenkiinnolla odotan, mikä on huomenna päivän fiilis porukassa...
Musiikilla on valtava voima. Se yhdistää, jos sitä halutaan.
%20(1).JPG)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti