Kirjojen maailma

Kirjahylly odottaa täytettä,
vaikka yritän inventoida omaisuutta
erikokoisiin k a s o i h i n.
Runokirjojen kohdalla pölyä kaikkein vähiten,
koirankorvia,
laiskankulmia,
muistilappuja.
Alistun.
Ehkä se pitikin mennä näin päin eikä noin.
Ehkä talo olikin tarkoitettu kirjoille.

Sateinen päivä ja kirjapino - paratiisi.

Muuta ei puutu kuin mukillinen mustaa kahvia tai vihreää teetä.
Kynttilä tietysti, mutta ehkä vähän myöhemmin kuin nyt ennen puoltapäivää.

Joskus olen suunnitellut järjestäväni kaikki kirjamme aakkosjärjestykseen,

joskus taas värien mukaan.

Ehkä se olisi liian systemaattista tai liian hullua.
Tällä hetkellä tuntuu riittävän, että kirjat ovat aiheittain järjestyksessä.

Suunnilleen.
(Valokuvan mittainen pala käsittää uskontoja, filosofiaa, psykologiaa, musiikkia
yksityisestä kirjastostamme...)

Työhuoneen Lundioissa sulassa sovussa pupu tupunat,

miinat ja manut,
aku ankat,
pekka puupäät
ja
tenavat.
Aina joskus niitä jälkikasvu vieläkin lukee, varsinkin aku ankkoja.

Kirjojen maailma on mielenkiintoinen -

jossakin vaiheessa jopa haaveilin kirjastonhoitajan ammatista.

Onneksi esikoinen sai kummitädin, josta tuli kirjastotäti...