(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

lauantai 1. elokuuta 2009

Elokuussa tulevat varjot


Elokuun ensimmäisenä päivänä mieleen tuli otsikon laulu, joka piti heti mennä etsimään ja Mikseristähän se löytyikin. Lauluyhtye Neilikka ja Risto Rauteen sävellys ja Maj-Lis Erosen sanat - suosittelen kuuntelemaan. Ja älkää peljätkö, ei ole poliittinen laulu!

Elokuu alkaa olla kynttilänpolttokuukausi ja kuukausista ehkä paras, jos joulua ei lasketa. Elokuun pehmeän pimeät illat suorastaan huutavat kynttilöitä. Olen varustautunut hyvin moisia huutoja vastaan, kun keittiön vihreästä kaapista löytyy kasapäin erilaisia kynttilöitä (kandeleita, niin kuin kuopus sanoo) tunnelmaa tekemään.

Elokuu on kesän ja syksyn välissä pehmeän laskun kuukausi. Kesäsäitä hyvinkin riittää, mutta ilmassa on aavistus tulevasta syksystä. Haapa on jo heitellyt piharuohikolle kellertäviä lehtiviestejä, jotka asiaan vihkiytyneille kertovat, että klorofylli häviää ja karotenoidi tulee näkyviin. Me tavalliset vaan huomaamme, että vihreissä puissa alkaa olla keltaisia ja oranssin punaisia lehtiä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti