(Keski-ikäisen naisen mahdollisimman-epäitsekästä-elämää siinä vaiheessa, kun on aikaa omille ajatuksille ja asioille.)

torstai 24. syyskuuta 2009

Jotakin aitoa


Eilen tein ruisleipäaineksesta taikinan. Kohotin sitä kulhossa tunnin. Muotoilin limpuksi ja kohotin 40 min. Laitoin uuniin ja paistoin 40 min. Ei siis mitään pikaleipää. Mutta hyvää! Mies tuli töistä ja nuuhkaisi ilmaa ja arveli, että on leivottu ja jotakin isoa leipää. Oikeassa oli eli hyvä vainu...
Valmiin leivän pinta on kaunis. Se on kuin elämä. Täynnä uurteita, kuoppia ja elettyä aikaa. Täynnä jotakin aitoa.

2 kommenttia:

  1. Oi ihanuus! Mummolassa olen viimeksi saanut vastapaistettua ruisleipää joskus lapsena ja se maistui kyllä aivan ihanalta.

    VastaaPoista
  2. Suosittelen ruisleipäaineksen käyttöä! Siitä osaa kuka tahansa tehdä ruisleivän, vaikka vanhoja taitoja ei olisikaan...

    VastaaPoista